Näin onnistut – Kirsikat

Kirsikkapuiden kasvattaminen on helppoa ja mahdollista aina vyöhykkeelle IV saakka. Kirsikkapuut ovat siroja ja koristeellisia sekä kukkiessaan keväällä, että hedelmien kypsyessä.

Kasvupaikka:

Mahdollisimman aurinkoinen ja tuulensuojainen.

Maaperä:

Hyvin vettä läpäisevä, lämmin hiekkapitoinen ja ravinteikas multamaa. Maanparannukseen sopii hyvin lannoitettu ja kalkittu puutarhamulta.

Kastelutarve:

Kastele nuoria taimia säännöllisesti ja runsaasti, jotta juuret kasvaisivat syvälle maahan. Vanhana puuna kirsikkaa ei tarvitse kastella. Muista tukea nuori puu hyvin tukikepillä, jotta juurtuminen onnistuu parhaiten.

Lannoitustarve:

Kirsikkapuulle sopii jokin yleislannoite keväällä ennen lehtien puhkeamista. Lisäksi kannattaa antaa elokuussa syysravinnetta, joka parantaa kukintaa ja satoa. Huolehdi siitä, ettei puun tarvitse kamppailla rikkaruohojen kanssa. Kuori puun juurelta nurmikko pois noin 1 m alueelta ja peitä kunnollisella kerroksella kuorikatetta.

Leikkaaminen:

Kirsikkapuita ei yleensä tarvitse leikata ollenkaan. Jos haluat pitää puun matalana, voit leikata suoraan ylöspäin kasvavia oksia pois. Yksinkertainen vuotuinen leikkaus tarkoittaa, että kuolleet oksat sekä oksat, jotka kasvavat latvuksen sisään tai hankaavat toisiaan, poistetaan. Kirsikkapuun oikea leikkausaika on heinä-elokuussa, sillä puut vuotavat keväisin mahlaa. Jos juuren tyveltä kasvaa reheviä ja lehdiltään hieman eri näköisiä pitkiä oksia, ovat ne juurivesoja. Nämä juurivesat leikataan kokonaan pois.

 

Joitakin lajikkeita:

 

Imeläkirsikka 'Leningrandin Musta'

Talvenkestävä, satoisa lajike Venäjältä. Voimakaskasvuinen puu. Kaunis valkoinen kukinta keväällä. Kirsikat ovat pieniä mutta hyviä, kypsyvät heinäkuun lopussa,  mustanpunaisia. Itsepölytteinen, mutta sadon varmistamiseksi istuta toinen imeläkirsikkalajike lähistölle. Istuta läpäisevään, multavaan lämpimään maahan. Syö sellaisenaan, myös esim. mehuksi. Menestymisvyöhykkeet 1-2.Imeläkirsikka 'Tontu'

Talvenkestävä, aikainen, satoisa ja hyvänmakuinen imeläkirsikka. Voimakas pystykasvuinen puu. Valkoiset kukat keväällä. Kirsikat ovat sydämenmuotoisia, tummanpunaisia. Istuta suojaisalle kasvupaikalle lämpimään maahan. Tarvitsee lähistölleen pölyttäjälajikkeen. Menestymisvyöhyke 1.

 

Imeläkirsikka 'Vytenu Goltonoji'

Talvenkestävä, keltainen kirsikka Liettuasta. Suurikasvuinen puu, tarvitsee leikkausta jotta muoto paranisi. Valkoiset kukat keväällä. Kirsikat kypsyvät heinäkuun lopussa, ja ovat hyvin makeita, melkein hapottomia. Runsas sato. Hyvänmakuisia ja sieviä ruoan koristamisessa. Istuta läpäisevään, multavaan lämpimään maahan. Menestymisvyöhykkeet 1-2.

 

Hapankirsikka  'Arttulan Kirsikka'

Kestävä ja satoisa maatiaiskirsikka Lapinlahdelta. Valkoiset kukat keväällä. Keskikokoiset, tummanpunaiset marjat elokuun alkupuolella. Makea, hapan, miellyttävä maku. Syö sellaisenaan, erinomaiset hillossa, mehussa, piirakoissa. Periaatteessa itsepölytteinen, mutta toisen lajikkeen istuttaminen lähistölle parantaa satoa. Istuta multavaan, lämpimään, läpäisevään maahan. Menestymisvyöhykkeet 1-4.

 

Hapankirsikka 'Fanal'

Erinomainen, satoisa kirsikka. Keskikokoinen puu, jolla on levenevä kasvutapa. Kukkii valkoisin kukin suhteellisen myöhään, joten ei ole arka keväthallalle.  Suuret, litteänpyöreät majat, violetinpunaiset, kiiltävät, erityisen mehuisat, elokuun lopussa. Marjoista tulee mainiota mehua, hilloa, piirakoita, mutta ovat happamia tuoreeltaan. Itsepölyttyvä ja hyvä pölyttäjä. Istutä lämpimään, multavaan ja läpäisevään maahan. Menestymisvyöhykkeet 1-2.

 

Hapankirsikka 'Huvimaja'

Erinomainen, ei niin hapan maatiaiskirsikka Pälkäneeltä. Puu on melko pystykasvyinen, latvus on avoin. Valkoiset kukat keväällä. Marjat elokuussa, keskikokoiset, kauniin kirkkaanpunaiset. Hapokkaat, mutta myös makeat, miellyttävän makuiset. Voidaan syödä sellaisenaan ja sopivat mehuun, hilloon ja piiraisiin. Itsepölyttävä ja hyvä pölyttäjä. Istuta lämpimään, multavaan ja läpäisevään maahan. Menestymisvyöhykkeet 1-3.

 

Hapankirsikka 'Pernilla'

Ruotsalainen hapankirsikka. N. 2 m korkea pensas. Itsepölytteinen.  Istuta lämpimään, multavaan, läpäisevään maahan. Menestymisvyöhykkeet 1-2.

 

 

Hapankirsikka 'Sikkolan Kirsikka'

Yksi Suomen suosituimmista kirsikoista, maatiaiskanta Leppävedeltä. Voimakaskasvuinen puu, pitkät vuosiversot. Valkoinen kukinta keväällä. Kauniin lämpimän punaiset marjat elokuussa. Marjat ovat makeanhappamat, voidaan syödä sellaisenaan, mutta ovat parhaimmillaan hillossa, mehussa, piiraissa.  Istuta lämpimään, multavaan ja läpäisevään maahan. Itsepölyttyvä. Menestymisvyöhykkeet 1-4.

 

Hapankirsikka  'Suklaakirsikka'

Pidetty, terve ja luotettava kirsikka Venäjältä. Pensas tai pieni puu, n. 2 m korkea ja leveä. Tulee nopeasti satoikään. Valkoinen kukinta keväällä. Marjat kypsyvät melko aikaisin, ovat tummanruskeat, suklaisen väriset, keskikokoiset, makeat ja hieman manteliset. Hyvä tuoremarja sekä mehuun, viiniin, hilloon, leivontaan.  Istuta lämpimään, multavaan ja läpäisevään maahan. Itsepölyttyvä. Menestymisvyöhykkeet 1-4.

 

Hapankirsikka  'Varjomorelli'

Arvostettu satoisa lajike vuosisatojen ajan. N. 3 m korkea puu, jonka juuristo viihtyy varjossa, mutta latvus auringossa. Valkoinen kukinta keväällä. Marjat ovat keskikokoiset, syvänpunaiset, happamat. Kypsyvät elokuussa ja pysyvät pitkään puussa. Erittäin hyvä talouskäyttöön, mehuksi, hilloksi, viiniksi, leivontaan. Istuta lämpimään, multavaan ja läpäisevään maahan. Itsepölyttyvä. Menestymisvyöhykkeet 1-2.

0

Muistilista