Härkäpapu

Tieteellinen nimi (Latinankielinen nimi): Vicia faba
Heimo: Hernekasvit (Fabaceae)

Härkäpapua on helppo viljellä

Härkäpapu on erinomainen valinta omalle pienelle puutarhatilkulle. Se on nimittäin helposti kasvatettava, kestävä kasvi, joka kestää jopa hallaöitä. Härkäpavut voi istuttaa heti, kun maaperä on valmis eli routa on sulanut ja maa on ehtinyt kuivua hieman lumien sulettua. Istutus onnistuu siten jo maaliskuun alussa. Suomen eteläisimmissä osissa voit istuttaa härkäpapua aina toukokuulle asti.

Liota siemeniä ennen istuttamista

Härkäpavun siemeniä tulee liottaa vuorokauden ajan ennen kylvöä. Kylvä siemenet noin 5 cm:n syvyyteen noin 15 cm:n etäisyydelle toisistaan. Jos istutat härkäpapusi riveittäin, jätä rivien väliin noin puoli metriä tilaa. Härkäpapujen taimet kannattaa mullata. Kasvit voivat kasvaa huomattavan korkeiksi, joten ne tarvitsevat yleensä myös tukea.

Esikasvatus ja ulos istuttaminen

Härkäpavut voi mainiosti myös esikasvattaa kasvihuoneessa tai sisällä. Siinä tapauksessa voit istuttaa taimet ulos jo siinä vaiheessa, kun härkäpavun siemenet normaalisti kylvetään maahan. Esikasvatetut härkäpavut kukkivat ja tuottavat satoa muita aikaisemmin. Koska härkäpapusatoa voi korjata vähitellen pitkän ajan kuluessa, saat siten nauttia itse poimituista härkäpavuista pidempään. Esikasvatetut härkäpavut ovat yleensä valmiita ulos istutettaviksi noin 2–4 viikon kuluttua kylvöstä.

Kasvata härkäpapua lavalaatikossa

Vihannesten ja yrttien kasvattaminen lavalaatikossa kannattaa monestakin syystä. Ne ovat varsin helppohoitoisia, mutta voit myös kohentaa niiden kasvuolosuhteita monin tavoin, jolloin onnistut takuulla.

Härkäpavun hoito-ohjeita

Härkäpapu viihtyy parhaiten hyvin läpäisevässä, kalkkipitoisessa kasvualustassa. Siksi multa kannattaa lannoittaa heti. Rikkaruohot tulee kitkeä säännöllisesti; huomioi myös, että härkäpavut houkuttelevat luokseen kirvoja. Voit torjua kirvoja ensi alkuun latvomalla kasvit, kunhan ne ovat kukkineet ja tuottaneet hedelmää. Härkäpapujen kasvualustaa kannattaa aika ajoin möyhiä. Muista myös tukea kasvisi hyvin! Se ei ole pakollista, mutta suositeltavaa. 

Härkäpavut kukkivat pienin, miltei huomaamattomin valkoisin kukin. Kukkien ulkonäkö voi pettää – ne tuoksuvat nimittäin hämmästyttävän ihanilta.

Oikeanlaisilla tuotteilla onnistut viljelyssä varmasti. Valitse kasveillesi sopivaa multaa ja lannoitetta.

Sadonkorjuu

Härkäpapu on palkokasvi: vihreiden, gondolimaisten palkojen sisällä olevat ”hedelmät” eli pavut ovat itse asiassa kasvin siemeniä. Palkojen avaaminen on hauskaa eikä vaadi taitoa.

Härkäpavun sadonkorjuuaika alkaa heinäkuun alussa tai puolivälissä, ja sen jälkeen satoa voi korjata vähitellen pitkälle syksyyn. Raa’at pavut ovat valkoisia ja täysin käyttökelpoisia ruoanlaitossa. Ne muuttuvat kypsyessään yhä vihreämmiksi.

Varhain korjattuja, valkoisia papuja voi käyttää sellaisinaan, kun taas vihreät pavut tulee kuoria. Härkäpavut kuoritaan samaan tapaan kuin mantelit. Laske pavut muutamaksi minuutiksi kiehuvaan veteen ja huuhtele ne sitten kylmässä vedessä, minkä jälkeen kuoriminen sujuu käden käänteessä.

On hyvä ottaa huomioon, että härkäpavut sisältävät runsaasti tyramiinia. Siksi niiden, jotka syövät MAO-estäjiksi kutsuttuja masennuslääkkeitä, ei tule nauttia suuria määriä härkäpapuja.

Maailmanlaajuinen suursuosikki

Vaikka härkäpapu ei kuulukaan perusruokavalioomme, sitä syödään Suomessa paljon. Se on tärkeä osa monien maailman maiden ruokakulttuuria. Härkäpapua kasvatetaan ja hyödynnetään monin eri tavoin Afrikassa, Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa. Se kuuluu muun muassa Luxemburgin perinneruokaan nimeltä Judd mat Gaardebounen, joka on savustettua kassleria papumuhennoksen kanssa. Ruokalaji on peräisin pienestä Gostingenin kylästä, joka tunnetaan erinomaisista härkäpavuistaan.

Toisella puolen maailmaa härkäpapu on doubanjiang-nimisen papupastan ainesosa. Kolumbiassa härkäpavuista valmistetaan puolestaan keittoa. Välimeren eteläpuolella, kuten Egyptissä, siitä tehdään falafelia, joka muualla valmistetaan kikherneistä.

Edellä mainitut tavat ovat vain jäävuoren huippu; härkäpavulla on lukemattomia muitakin käyttötapoja. Se on jälleen yksi hyvä syy kokeilla härkäpapujen kasvattamista itse. Palkokasvia käytetään ruoanlaitossa lähes kaikkialla maailmassa.

Härkäpavun etuihin kuuluu myös se, että sitä voi käyttää sen kaikissa kypsyysasteissa – raakoina, kypsinä tai ylikypsinä, minkä vuoksi satoa voi korjata vähitellen. Pavut tulee kuitenkin valmistella eri tavoin riippuen niiden kypsyydestä.

Monikäyttöinen hyötykasvi

Härkäpapu on hyötykasvi, jota on perinteisesti kasvatettu ainoastaan syötäväksi. Härkäpapuja voi käyttää monella eri tavalla: niitä voi syödä keitettyinä ja niistä voi valmistaa keittoa tai muhennosta. Se on pieneksi pavuksi uskomattoman monikäyttöinen! Vaikka härkäpapua ei ole pidetty niinkään hienostuneena vaan pikemminkin kansanomaisena ruokana, ei hyvistä härkäpapuresepteistä ole puutetta. Helppohoitoista härkäpapua kasvatetaan lähes kaikkialla maailmassa, sillä se on hyvää perusruokaa.

Vaikka härkäpavun kasvattaminen ei nykyajan Suomessa ole enää elinehto, se on silti puhtaasti hyötykasvi. Sitä ei nimittäin istuteta puutarhaan siksi, että se näyttäisi erityisen kauniilta. Monet sen sijaan ovat kiinnostuneita syötävien kasvien kasvattamisesta. Ajatus siitä, että osa ateriasta tulee omasta puutarhasta, on kieltämättä houkutteleva. Härkäpapu on myös melko helposti kasvatettava kasvi, ja sen satoa voi korjata pitkään – keskikesästä pitkälle syksyyn.

Hyvä tietää härkäpavusta:

• Härkäpapua esiintyy vain viljelykasvina.
• Härkäpapu on yksivuotinen ruohovartinen kasvi.
• Sen sadonkorjuukausi on huomattavan pitkä.
• Voi kasvaa jopa 80 cm:n korkuiseksi.
• Härkäpapua on viljelty jo yli 2 000 vuotta.
• Se sisältää runsaasti vitamiineja, mineraaleja ja kuituja.

Lisää inspiraatiota, vinkkejä ja viljelyoppaita

Löydät härkäpavun siemenvalikoimastamme >>
Lue vinkkimme ja onnistu siemenkylvössä sisällä >>
Viljely lavakauluksessa – näin onnistut >>
Plantagenin multakoulu >>