Puutarha

Kompostointi – näin onnistut

Kompostointi on osa luonnon kiertokulkua, jossa mikro-organismit (sienet ja bakteerit sekä isommat organismit, esim. madot), hajottavat orgaanista jätettä. Se on oivallinen tapa huolehtia talous- tai puutarhajätteestä ja mikä parasta, siinä tuotetaan omaa multaa. Kompostointi auttaa myös madaltamaan jätevuoria ja säästää rahaa, kun jätelaskut pienenevät.

Kompostointi ja kompostorin valinta

Valitse eristetty lämpökompostori, jos aiot kompostoida eläinperäisiä ruuanjätteitä, kuten lihaa ja kalaa. Siinä kompostointi jatkuu talvellakin. Sen on myös oltava tiivis ja kannellinen, jotta se ei houkuttele rottia ja hiiriä. Nelihenkinen perhe tuottaa noin 12 litraa kompostoitavaa talousjätettä viikossa. Kompostorin tilavuuden on silloin oltava noin 200–400 litraa. Puutarhajäteille riittää eristämätön puutarhakompostori.

Näin onnistut kompostoinnissa

Kompostointi sujuu näin:

Sijoita komposti varjoisaan paikkaan tuulensuojaan. Alustana voi hyvin olla nurmikko tai maapohja.
Kompostin pohjalle pannaan kerros oksia, risuja ja karkeaa puutarhajätettä, jotka pitävät pohjan ilmavana. Se päälle tulee kerros hienojakoisempaa puutarhajätettä ja päällimmäiseksi kerros valmista kompostia tai multaa. Sen päälle voit viedä talousjätteet.
Hienonna kaikki jätteet ja lisää kompostikuiviketta. Kompostoituminen pysyy käynnissä, kun kompostia ilmataan sekoittimella tasaisin väliajoin.
Kun kompostin perustamisesta on kulunut 8–10 kuukautta, saat täydellistä kompostimultaa, jota voit käyttää sekä maanparannusaineena että istutusmultana.

Lisävinkkejä

Kun laitat kaiken kompostoitavan materiaalin kompostiin hienonnettuna, kompostointi nopeutuu ja komposti mahtuu pienempään tilaan.
Kompostilla on parhaat mahdolliset hajoamisedellytykset 35–55 asteen lämmössä ja nopeinta kompostointi on 40–55 asteessa.
Kompostointi toimii parhaiten, kun se saa riittävästi ilmaa. Kompostia ei missään tapauksessa saa sulloa eikä tallata tiiviiksi.

Kompostointi: Minkä tyyppisiä jätteitä voidaan kompostoida?

Tuhka	Puun tuhkaa puukattilasta, takasta ja avotakasta, mutta vain pieniä määriä, enintään 2 dl tuhkaa 100 litraan kompostia. Sirottele tuhka kompostin sijaan nurmikolle, koska se on siellä paremmin hyödyksi ja ehkäisee maaperän happamoitumista ja sammaleen muodostumista. Älä käytä hiili-, koksi ja tupakantuhkaa.
Puunkuori	Kompostiin voi laittaa kaikentyyppistä hienonnettua puunkuorta. Se hajoaa hitaasti suuren hiilipitoisuutensa vuoksi ja siksi se on sekoitettava esimerkiksi ruohonleikkuujätteeseen.
Neulaset	Kompostiin voi laittaa kaikentyppisiä neulasia, mutta suuret määrät erityisesti kuusenneulasia voivat olla vaarallisia eräille kasveille.
Luut	Luita voi laittaa kompostiin, mutta ne hajoavat hyvin hitaasti. Kompostimyllyllä voi hienontaa pieniä luita, esimerkiksi siipikarjan luita, mutta suuremmat on murskattava käsin.
Höyhenet	Höyhenet sisältävät runsaasti typpeä ja sopivat sen vuoksi hyvin kompostiin.
Hedelmät	Hedelmiä ja marjoja voi hyvin laittaa kompostiin. Appelsiinin, sitruunan jne. kuoret on kuitenkin hienonnettava, jotta ne hajoaisivat kohtuullisessa ajasssa.
Oksat ja risut	Hienonnetut oksat ja risut sopivat erinomaisesti kompostiin esimerkiksi ruohonleikkuujätteeseen sekoitettuna. Käytä kompostimyllyä tai jos sinulla on riittävästi tilaa, anna oksien kuivua kasassa seuraavaan kesään, minkä jälkeen ne lähestulkoon murenevat käsiisi.
Grillihiilet	Kompostiin voi laittaa pieniä määriä murskattuja grillihiiliä, mutta koska ne eivät periaatteessa hajoa ollenkaan, ei niistä ole mainittavaa hyötyä.
Ruohonleikkuujäte	Sekoitettava huolellisesti runsashiilisen aineksen joukkoon. Käytä ruohonleikkuujätettä mieluummin katteena kasvimaalla, jossa se on paremmin hyödyksi.
Ruohoturve	Esim. nurmikon reunaa siistittäessä syntyvät ruohoturpeet sopivat hyvin kompostiin laitettavaksi, jos niistä ravistelee pois enimmät mullat, jotka tiivistäisivät kompostia liikaa.
Pensasaidan leikkuujäte	Sopii kompostin pohjakerrokseksi. Silputtuna se sopii myös sekoitettavaksi muun kompostiaineksen joukkoon, jos sitä ei ole liikaa.
Heinä ja olki	Sekoitettava runsaasti typpeä sisältävään ainekseen, esim. tuoreeseen ruohonleikkuujätteeseen tai karjanlantaan.
Multa	Pieni määrä puutarhamultaa saa kompostissa ihmeitä aikaan.
Kävyt	Hajoavat hitaasti mutta tekevät kompostista ilmavan.
Keittiöjäte	Sisältää runsaasti typpeä ja kuuluu parhaisiin kompostiaineksiin.
Käymäläjäte	Voidaan hyvin laittaa keskelle kompostia, kunhan s peitetään. Yleensä käymäläjätteen kompostointi edellyttää erityistä lupaa.
Lehdet	Lehdet kompostoidaan mahdollisimman tuoreina. Vanhat lehdet on hyvä silputa ja sekoittaa johonkin runsaasti typpeä sisältävään ainekseen.
Rikkaruohot	Voidaan hyvin laittaa keskelle kompostia, kunhan ne peitetään.
Paperi	Talouspaperi, valkaisemattomat lautasliinat, paperipussit, munakennot ja muut vastaavat pakkaukset sopivat kompostiin.
Merilevä	Rannalta kerättävä merilevä sisältää runsaasti typpeä. Se on hyvä sekoittaa kuivien lehtien tai sahajauhojen sekaan. Muista, että suuri natriumpitoisuus voi olla vahingollista eräille kasveille.
Simpukankuoret	Murskattuina tai jauhettuina, ei kuitenkaan suuria määriä.
Karjanlanta	Karjanlanta saa kompostissa ihmeitä aikaan. Sekoita kuiviin lehtiin, olkiin, sahajauhoihin tai muuhun runsaasti hiiltä sisältävään ainekseen.
Kivijauho	Kivijauho sisältää runsaasti piitä ja lisäksi paljon muita tärkeitä kivennäisaineita, joita bakteerit hajottavat. Kompostiin voi sen vuoksi varsin hyvin laittaa pienen määrän kivijauhoa.
Sahajauho	Sahajauho on erinomaista kompostiainesta, jos sen sekoittaa huolellisesti muiden ainesten joukkoon. Jos sahaat puita moottorisahalla, muista, että sahajauho sisältää aina pienen määrän ketjuöljyä eikä sen vuoksi sovi kompostiin laitettavaksi. Vaihda biohajoavaan ketjuöljyyn, jollet ole vielä tehnyt niin.
Sanomalehdet	Suikaleiksi revityt tai kokoonpuristetut sanomalehdet ruohonleikkuujätteiden tai keittiöjätteiden joukkoon sekoitettuina, mutta vain pieninä määrinä.
Turve	Sopii hyvin kompostiin sekoitettavaksi pieninä määrinä, mutta on paremmin hyödyksi suoraan kasvimaalle levitettynä.
Virtsa	Sopii hyvin kompostiin sekoitettavaksi pieninä määrinä, mutta on paremmin hyödyksi suoraan kasvimaalle levitettynä tai nurmikon lannoitteena.
Järviruoko	Järviruoko sisältää runsaasti ravinteita ja sopii sen vuoksi kompostiainekseksi hienonnettuna.

Kompostointi: Mitä kompostiin ei pitäisi sekoittaaa?

Kalkki Yleinen väärinkäsitys on, että kompostia pitäisi kalkita, mutta se on täysin väärin ja yleensä ennemminkin haitaksi kuin hyödyksi, koska kompostille arvokas typpi haihtuu ilmaan ammoniakkina.
Keinolannoitteet Käyttöä pitäisi välttää ympäristöön liittyvistä syistä.
Hiekka, kivet, savi, muta
Rasva Esim. voi ja ruokaöljy eivät sovi kompostiin suurina määrinä.
Suola Voi olla haitallista suurina määrinä.
Tupakantuhka ja ‑tumpit Sisältävät raskasmetalleja ja kasveille haitallisia aineita.
Pölynimurin pölypussi Sisältää paljon raskasmetalleja.
Epäorgaaniset ainekset Esim. lasia, peltiä ja muovia ei saa laittaa kompostiin.