Palsternakka

Palsternakka

Latinankielinen nimi: Pastinaca sativa
Heimo: Sarjakukkaiskasvit (Apiaceae)

Palsternakkaa kasvatettiin puutarhoissa jo antiikin Kreikassa. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät palsternakasta Suomessa ovat peräisin 1700-luvulta, jolloin kasvia viljeltiin aluksi lääkekasvina, sittemmin myös ruoaksi.

Palsternakan viljely kotona

Palsternakka on kiitollinen ja helppo kotona kasvatettava, sillä se viihtyy useimmissa viljelyyn soveltuvissa kasvualustoissa. Omien vihannesten ja juuresten kasvattamisesta kiinnostuneille palsternakka on erinomainen valinta ensimmäiseksi vihannekseksi, sillä se ei vaadi kasvattajaltaan kummoistakaan viherpeukaloa. Aloita kylvö heti, kun säät sallivat ja maa alkaa sulaa, sillä palsternakan siemenet versovat hitaasti. Kylvöä varten riittävä maan lämpötila on +4–5 °C.

Esi-idätä palsternakkasi

  • Valitse siemenillesi syvä, multava ja hieman savinen kasvualusta, jonka pH-arvo on noin 7,0. Kylvä siemenet noin 1–2 cm:n syvyyteen ja 8–12 cm:n etäisyydelle toisistaan riveihin, joiden välinen etäisyys on 30–40 cm. Vältä kivistä kasvualustaa, jotta palsternakalla on tilaa haaroittua.
  • Jos haluat siementen versovan nopeammin, voit esi-idättää siemenet liottamalla niitä haaleassa vedessä noin vuorokauden ajan ennen kylvöä. Muussa tapauksessa riittää, että kastelet kylvövaot ennen siementen kylvämistä. Tärkeintä on, ettei kasvualusta koskaan kuivu kokonaan versomisaikana.
  • Versominen kestää noin 21–28 päivää, joten älä huolestu, jos ensimmäisen kahden tai kolmen viikon aikana ei näytä tapahtuvan mitään.
  • Kun palsternakkasi ovat lähteneet kasvuun, anna niiden kasvaa rauhassa syksyyn asti ja malta mielesi sadonkorjuun suhteen.

Löydät erilaisia siemeniä täältä >>

Milloin voin korjata palsternakkasadon?

Mitä myöhemmin korjaat sadon, sitä paremmilta palsternakkasi maistuvat. Syksy on palsternakan parasta kasvuaikaa, ja pieni pakkanen vain vahvistaa sen makua. Voit jopa antaa palsternakkasi talvehtia ennen sadonkorjuuta – siten sen mausta tulee makeampi kuin jos korjaat sadon jo syksyllä.

Talvehtiessaan palsternakan sokeripitoisuus nousee jopa kolminkertaiseksi. Kun korjaat satoa, jätä juureen noin 2 cm:n verran naattia. Säilytä palsternakat sitten porkkanoiden tapaan. Voit säilyttää palsternakkoja esimerkiksi kostealla hiekalla täytetyssä laatikossa kellarissa. Vaihtoehtoisesti voit jättää ne kasvupaikalleen suojattuna mullalla tai muulla hyvin peittävällä ja eristävällä suojamateriaalilla.

Palsternakan hoito-ohjeita

On hyvä muistaa, että palsternakan siemenet eivät ole pitkäikäisiä eivätkä siten voi enää versoa pitkän ajan kuluttua. Siksi saat viljelyksesi menestymään varmimmin käyttämällä aina tuoreita siemeniä. Palsternakkaviljelmältä yli jääneitä siemeniä ei siten kannata säästää, sillä ne menettävät hedelmällisyytensä ennen kylvöä.

Vaikka palsternakka on yleisesti ottaen varsin helppo viljeltävä, sen viljelyssä on kuitenkin hyvä noudattaa muutamaa ohjetta. Rikkaruohot tulee kitkeä viljelykseltä säännöllisesti koko kasvukauden ajan. Pidä kasvualusta aina tasaisen kosteana.

Kasvualustaa kannattaa möyhiä tasaisin väliajoin, ja voit myös lisätä maahan kalkkia, jotta juureksesi eivät altistu laholle ja hedelmäruvelle. Palsternakka voi myös kärsiä toukista, joita voi torjua eri tavoin sekä biologisesti että kemiallisesti. Joskus ongelma ratkeaa kuitenkin vain poistamalla toukkiensyömät lehdet heti, kun niitä näkyy, ja pitämällä viljelys yleisesti puhtaana.

Palsternakka kasvi

Palsternakan käyttö

Terveellinen juures sopii täydellisesti ruoanlaittoon. Se sisältää paitsi tärkeitä kuituja myös mineraaleja, kuten kaliumia, fosforia, kalsiumia, magnesiumia, foolihappoa sekä C-, E-, B1-, B2- ja B6-vitamiineja. Palsternakkaa voi käyttää raakana salaateissa tai kypsentää eri tavoin. Yleisimmin sitä käytetään keitoissa, pataruoissa ja liemissä, mutta sitä voi mainiosti myös keittää, paistaa tai gratinoida uunissa. Palsternakasta saa myös hyvää muhennosta tai pyreetä.

Luonnonvaraisena ja puutarhassa viihtyvä viljelykasvi

Etelä- ja Keski-Euroopasta sekä Aasian lounaisosista kotoisin olevaa palsternakkaa esiintyy Suomessa nykyään sekä luonnonvaraisessa muodossa tienpientareilla että viljelyskasvina; sitä viljellään eniten Etelä-Suomessa, mutta myös jopa Oulun korkeudella asti. Luonnonvaraisen palsternakan tunnistaa voimakkaista lehdistään ja korkeista, kellertävistä kukinnoistaan. Viljellyillä palsternakkalajikkeilla puolestaan on karkeampi ja paksumpi, ruoanlaittoon sopiva juuri. Juuren muoto voi kuitenkin vaihdella; joillakin lajikkeilla se on kapea ja pitkä, toisilla lyhyempi ja paksumpi. Miedon makuista palsternakkaa käytetään erilaisten keittojen ja liemien ainesosana.

Keskiajalla ja renessanssiajalla palsternakka oli vielä suositumpi kuin nykyään. Suomessa sitä on käytetty ruoanlaitossa jo hyvinkin kahdensadan vuoden ajan, ja se on edelleenkin pidetty juures monissa suomalaisissa kodeissa. Joidenkin lähteiden mukaan palsternakka on ennen vanhaan ollut yhtä tärkeä ravintoaine kuin peruna.

Hyvä tietää palsternakasta

  • Esiintyy Suomessa sekä viljeltynä että luonnonvaraisena.
  • Helposti kasvatettava ja kestävä hyötykasvi.
  • Palsternakka kasvaa 40–100 cm:n korkuiseksi.
  • Juureksen porkkanaa muistuttavaa juurta käytetään vihanneksen tapaan.
  • Kukkii loppukesällä.
  • Palsternakkaa käytetään tyypillisesti liemissä ja keitoissa.
  • Juuri on valkoinen ja hieman porkkanaa suurempi.
  • Luonnonvaraisen palsternakan mehu voi aiheuttaa iho-oireita.

Meiltä saat paljon tietoa ja inspiraatiota!

Inspiroidu ja lue vinkkimme sisällä ja ulkona kasvattamiseen >>

Tarvikkeita syötävien kasvien viljelyyn löydät täältä >>

Kasvata lavalaatikossa >>

Lue kasvioppaitamme ja opi lisää erilaisista vihanneksista >>