Paranna kovaa savimaata ja ravintoköyhää hiekkamaata

Komeat kukkapenkit ja ja runsaat vihannes- ja hedelmäsadot tarvitsevat hyvää multaa. Mutta mitä hyvä multa oikeastaan tarkoittaa? Hyvä multa on huokoista ja siinä on sopiva rakenne, paljon pieneliöitä sekä riittävästi ravinteita, happea ja vettä.

Pieneliöstön ja matojen oloja voi parantaa lisäämällä maaperään säännöllisesti kompostimateriaalia, hevosenlantaa tai muuta orgaanista ainesta. Näin myös maaperän multavuus eli orgaanisen aineksen osuus paranee. Kasvien tarvitsemat ravintoaineet vapautuvat ja maaperän hyvinvointi lisääntyy.

Ravinteet takaisin maaperään

Joka kerta kun korjaat sadon, osa maaperän ravinnosta katoaa. Siksi on tärkeää, että maaperä saa lisää ravintoa ja tätä varten siis siihen lisätään esimerkiksi kompostiainesta, bokashia tai luonnonlannoitetta. Lannoittaminen lisää minkä tahansa maaperän hyvinvointia, mutta erityisen suuri merkitys sillä on juuri savi- ja hiekkamaalle, joissa viljeleminen on vaikeampaa.

Savimaa

Jos maaperä pidättää kosteutta ja on aivan liian savinen ja tiivis, maaperästä puuttuvat ilmavat huokoset ja matojen tekemät käytävät, jotka ovat sadeveden säilyttämisen kannalta tärkeitä. Tämän ongelman voi selvästi havaita maanpinnalla, kun vesi ei keväällä pääse kunnolla valumaan maaperään, ja kesällä maan näyttäessä kuivalta ja halkeilevalta. Tällainen maaperä on vaikea kasvien juurille, sillä ne tarvitsevat huokoista multaa, jonka rakenne on vähän kuin pesusienessä.

Savimaa sisältää kuitenkin paljon ravinteita ja voi olla hyvä kasvualusta, kun siihen sekoittaa suuren määrän kompostiainesta, katemultaa tai muuta orgaanista ainesta, kuten esimerkiksi hevosenlantaa, bokashia, satojäämiä tai ruohosilppua. Kateviljelyllä kehnoimmastakin savimaasta voi saada huokoista viljelymaata. Kateviljelyssä erilaisia orgaanisia aineksia, kuten ruohoa, lehtiä tai säilörehua, lisätään kerroksittain maahan. Joukkoon ei tule sekoittaa hiekkaa, sillä muuten lopputulos voi muistuttaa betonia.

Hiekkamaa

Puhtaassa hiekkamaassa on vähän tai ei ollenkaan maa-aggregaatteja (pieniä savirakeita). Siitä puuttuu myös huokoset, joita ravinteet ja sadevesi tarvitsevat. Hiekkamaassa vesi siis virtaa nopeasti läpi. Siksi hiekkamaa on usein vähäravinteista ja kuivaa.

Mutta hiekalla on myös hyvät puolensa. Se pitää esimerkiksi lämpötilan tasaisempana, eivätkä rikkaruohot viihdy siinä yhtä hyvin kuin savimaassa.

Hiekkamaata voi parantaa samalla tavalla kuin liian tiiviistä savimaata. Lisäämällä orgaanisia aineksia tai kateviljelemällä saat hiekkamaahan enemmän maa-aggregaatteja ja huokoisuutta. Myös multavuus lisääntyy tällä menetelmällä. Voit myös lisätä hiekkamaan päälle ruohokerroksen ja kastella sitä kulta- tai nokkosvedellä, mikä edistää pitkällä aikavälillä maaperän viljelykelpoisuutta.

Kuva: Liselotte Roll

Orgaanisten ainesosien salaisuus

Salaisuus piilee siis kasvimateriaaleissa, sillä niillä saadaan parannettua kaikenlaiset maaperät lähtökohdista riippumatta. Kaiken lisäksi orgaaninen aines toimii myös pieneliöiden ja matojen ravintona, mikä parantaa maan rakennetta entisestään. Näin myös haitalliset organismit ja taudit saadaan pidettyä loitolla.

Esimerkkejä maanparannusaineista puutarhaan ja istutuslaatikoihin

• Kompostiaines – mieluiten puoliksi maatunutta
• Hevosenlanta
• Bokashi – lisää kastematojen määrää reilusti
• Ruohosilppu
• Puutarhan kasvijätteet
• Lehdet
• Katemulta

Viherlannoitusta vahvoilla juurilla

Myös viherlannoituskasvit parantavat maaperää. Kovan savimaan parantamiseen voit esimerkiksi käyttää rohtomesikkää ja aitohunajakukkaa. Vahvat juuret auttavat rikkomaan maaperää. Nämä kasvit ovat erittäin suosittuja myös ampiaisten ja mehiläisten keskuudessa.

Vinkki
Jos maaperä on kertakaikkisen vaikea alusta viljelyyn, eikä maanparantaminen ole mahdollista, helpoin ratkaisu voi olla kohotettu viljelyalusta esimerkiksi istutuslaatikkoon.

Voit myös käyttää No dig -menetelmää. Näin No dig -menetelmä toimii

KIRJOITTAJA
Liselotte Roll, toimittaja ja kirjailija, joka on julkaissut useita luontoa, eläimiä ja viljelyä käsitteleviä kirjoja ruotsiksi.
(Kuva: Sandra Birgersdotter Ek)