Viljely viileämmässä ilmastossa

Viileämmillä kasvuvyöhykkeillä viljeleminen voi olla joskus haasteellista. Tässä muutamia vinkkejä viljelyyn kasvuvyöhykkeillä 5–8.

Valitse kasville sopiva kasvuvyöhyke

Puutarhan perusta kannattaa luoda kestävillä kasvilajeilla, jotka sietävät kylmyyttä. Niiden rinnalla voit testailla myös herkempiä kasveja.

Hyvällä ja oikeanlaisella huolenpidolla ne saattavat selvitä myös karummassa ilmastossa. Yksi keino on luoda lämpimämpi mikroilmasto johonkin puutarhan osaan esimerkiksi pensasaitojen, lauta-aitojen, muurien, ikkunaruutujen tai kuitukankaiden avulla, joilla voit luoda suojaa tuulelta ja kylmyydeltä. Oljet ja peitekasvit taimien ympärillä luovat myös lämpöä maaperään, kuten myös korotetut ja huokoiset kasvimaat.

Kasvit, jotka sopivat viileämpään ilmastoon >>

Aurinkoiset eteläsijainnit herkille kasveille

Minikasvihuoneita voi hyvin käyttää uusille avomaalla oleville kylvöksille. Kylmälle herkät kasvit viihtyvät parhaiten aurinkoisilla ja eteläisillä sijainneilla. On myös hyvä huomioida, että kasvuvyöhykkeen sisällä lämpötilat voivat vaihdella huomattavasti riippuen puutarhan sijainnista ympäristössään.

Esimerkiksi aurinkoinen, tuulelta suojassa oleva tontti voi olla paljon lämpimämpi kasvupaikka kuin viimaisella kukkulalla meren äärellä oleva tontti. Myös kuiva hiekkamaa on usein lämpimämpi kasvualusta kuin kostea ja tiivis savimaa.

Raskaat lumipeitteet

Korkeammalla sijaitsevat kasvuvyöhykkeet eivät ole pelkästään kylmempiä, vaan usein myös lumisempia, mikä voi olla sekä hyvä että huono juttu viljelyn näkökulmasta. Raskaat lumipeitteet voivat painaa herkkiä kasveja. Toisaalta lumipeite toimii myös hyvänä eristeenä, sillä paljas ja jäässä oleva maa on usein karumpi kasvualusta.

Jos puutarhassasi on kasveja, jotka eivät kestä lumipeitettä, sijoita ne paikkaan, jossa lunta on vähemmän - esimerkiksi eteläiselle seinustalle tai mahdollisesti katoksen alle.

Tasainen lämpötila – kylmien kasvuvyöhykkeiden etu

Syys- ja kevätkylvön kannalta kylmillä alueilla on se etu, että lämpötila pysyy tasaisena, jolloin taimet eivät lähde kasvamaan ennen aikojaan keväällä. Eteläisemmillä alueilla säävaihtelut ovat usein suurempia, jolloin taimet saattavat aloittaa kasvun aikaisin, mutta huonolla tuurilla ne eivät välttämättä selviä yllättävistä pikkupakkasista.

Pohjoisemmilla kasvuvyöhykkeillä on vähemmän tuholaisia verrattuna eteläisempiin alueisiin, joiden riesana ovat mm. tappajaetanat.

Lyhyempi viljelykausi

Kylmemmillä alueilla viljelykausi on yleensä lyhyempi, mikä voi johtaa siihen, ettei kukinta ehdi kunnolla käynnistyä. Kannattaa siis tehdä esikasvatus, suosia talvi- ja syyskylvöä ja valita sellaisia kasveja, jotka lähtevät nopeasti kasvamaan, kuten useat perennat. Kannattaa välttää myöhään kukkivia lajeja, jotka eivät ehdi kukkia kauden aikana. Tämä koskee tietenkin niin kukkia, hedelmiä kuin marjoja.

Voi tuntua tylsältä, jos oma suosikkilaji on sellainen, jota ei yksinkertaisesti kannata viljellä. Saatavana voi onneksi olla samankaltainen laji, joka selviää paremmin kylmässä ilmastossa. Esimerkiksi laventelin voi korvata iisopilla. Näin voit luoda upean puutarhan myös pohjoisessa.

Näin onnistut puutarhan perustamisessa kylmemmässä ilmastossa

• Valitse ensisijaisesti kestäviä lajeja. Jos haluat viljellä herkempiä lajeja, voit luoda lämpimämpiä mikroilmastoja.
• Luo tuulensuojaa ympäröimällä puutarha pensasaidalla.
• Vältä myöhään kukkivia kasveja, jotka eivät ehdi kukkia ennen pakkasia.
• Esikasvata taimet ja suosi syys- ja kevätkylvöä.
• Panosta aikaisin kukkiviin perennoihin. Osa lajeista voi kasvaa valon ansiosta pidemmiksi kuin etelässä, esimerkiksi ritarinkannukset.

 

Kasvit, jotka sopivat viileämpään ilmastoon Tarkista aina erikseen yksittäisen kasvin kasvuvyöhyke. Piha- ja villasyreeni Sinikuusama Euroopansorvarinpensas Norjanruusu, ‘Rosa Hurdal’ Suomenköynnösruusu, ‘Pohjantähti’ Jalosyreeni, Moskovan kaunotar Tarha-alppikärhö, clematis atragena ‘Rosy O’Grady’ Ruusukvittenit Ranskanruusu, Rosa Gallica Charles de Mills Kirsikkapuu, Huvimaja Pihlaja-angervo, Soraria sorbifolia Pia Purppuratuomi, prunus padus Colorata Omenapuu, Borgowskoje Isosilkkikukka Kehäkukat Tuliunikko Ruiskaunokki Punakosmoskukka Isoköynnöskrassi Tarhapioni Arovuokko Harjaneilikka Ritarinkannus Nukkapähkämö Jalopähkämö Huppu-ukonhattu Vuohenjuuri Pohjansinivalvatti Kullero

KIRJOITTAJA
Liselotte Roll, toimittaja ja kirjailija, joka on julkaissut useita luontoa, eläimiä ja viljelyä käsitteleviä kirjoja ruotsiksi.
(Kuva: Sandra Birgersdotter Ek)
 

Lue lisää

• Kylvä talvella ja kerää sato keväällä
• Kasvuvyöhyke