Mikroelämää - puutarhan pienimmät apurit

Pieneliöstöllä tarkoitetaan yksi- tai monisoluista organismia, jota ei voi nähdä paljaalla silmällä. Maaperässä on kaikenlaisia eliöitä, kuten alkueläimiä, arkeoneja ja aktinobakteereja. Mikroelämään kuuluvat myös bakteerit, tietyt sienet ja levät. Yhteistä näille kaikille on se, että ne ovat mikroskooppisen pieniä. Jos olet joskus kieriskellyt lehtikasassa, olet varmasti kohdannut miljoonia mikro-organismeja, vaikka et huomannut niistä yhtäkään.

Mitä pieneliöstö tekee maaperälle

Pieneliöstö hajottaa orgaanista ainesta, kuten kompostia ja kuihtuneita lehtiä, minkä ansiosta ravintoaineet pääsevät kasvien käyttöön. Ilman pieneliöstön panosta kasvit eivät pystyisi hyödyntämään tarvitsemiansa ravintoaineita. Pieneliöstö ja kastemadot tekevät tiivistä yhteistyötä ja parantavat myös maaperän rakennetta. Tämän ansiosta maaperään syntyy huokosia ja käytäviä, joissa vesi, ravinteet ja happi pysyvät paremmin, ja näin maaperästä saadaan viljelykelpoista.
Kun maaperän rakenne on suotuisa, siinä on myös parempi suoja eroosiota vastaan eli rankkasateet eivät ole vahingoksi sille.

Parantava pieneliöstö

Mikro-organismit, kuten esimerkiksi bakteerit, myös tasapainottavat maaperää – suunnilleen samaan tapaan kuin hyvät bakteerit vaikuttavat vatsaamme. Tietyn tyyppinen pieneliöstä esimerkiksi hajottaa tai neutralisoi erilaisia myrkkyjä, vahingollisia organismeja ja sieniä, jotka muuten vahingoittaisivat kasveja. Siksi kasvi, joka kasvaa pieneliöitä täynnä olevassa mullassa, selviää paremmin kuin elottoman mullan kasvi.

Kuva: Liselotte Roll

Kaikkein pienimmät apurit

Bakteereilla on useita tehtäviä maaperässä. Bakteerit viihtyvät yleensä maaperän huokosissa, sillä siellä on kosteat ja suojaisat oltavat. Mieluisia paikkoja ovat myös sienet ja kasvien juurten läheisyys, sillä niistä ne saavat hiiltä ja ravintoa. Bakteerit hajottavat orgaanista ainesta kuten kuolleita kasveja, ja ne taltuttavat myös tauteja aiheuttavia bakteereja syömällä ja syrjäyttämällä niitä tai elämällä loisina.

Sienillä on tärkeä rooli maaperässä. Monet sienet ovat taitavia esimerkiksi hajottamaan hitaasti hajoavia materiaaleja. Kun isommat eliöt, kuten madot ja hyönteiset ovat tehneet oman osansa, on bakteerien ja sienten vuoro. Ne muuttavat kasvit ja kuolleet eläimet takaisin alkuperäisiksi ainesosiksi, joita ovat typpi, fosfori ja hiilidioksidi - kasvien hyödyksi.
Lue lisää sienistä täältä >>

Levät erittävät aineita, jotka parantavat maaperän rakennetta. Tietyt levät pitävät kosteasta maaperästä, kun taas toiset lajikkeet viihtyvät paremmin hyvin kosteutta läpäisevässä maaperässä, jossa on runsaasti orgaanisia materiaaleja. Kuollessaan levästä itsestään tulee orgaanista ainesta, mikä auttaa luomaan kuorikerroksen maanpinnan päälle. Tämä kuori suojaa maaperää rankkasateilta. Jos leviä alkaa muodostua todella paljon, kannattaa vähentää kastelua.

Elävä maaperä

Maaperän elävyyttä voi edistää monella tavalla puutarhassa. Yksi tapa on tarjota kastemadoille, hyönteisille ja pieneliöstölle uutta orgaanista materiaalia. Toinen tapa on välttää muokkaamista niin pitkälle kuin mahdollista. Pieneliöstön määrällä ja hyvinvoinnilla on takuuvarmasti vaikutusta satoihin. Nämä näkymättömät pikkuapurit saavat aikaan suuria ja näkyviä vaikutuksia.

Tietoruutu Vilkkaampi mikroelämä, parempi maaperä Lisää orgaanista ainesta, kuten kompostia, bokashia, kasvijätettä tai luonnonlannoitteita jatkuvasti. Pieneliöstö tarvitsee ruokaa ihan samalla tavalla kuin me ihmisetkin.   Kaiva maata niin vähän kuin mahdollista, sillä vain tietyt sienet ja bakteerit nauttivat saadessaan happea. Muu pieneliöstä ei pidä siitä, että niiden elämää myllätään, sillä ne voivat parhaiten omassa elinympäristössään.

KIRJOITTAJA
Liselotte Roll, toimittaja ja kirjailija, joka on julkaissut useita luontoa, eläimiä ja viljelyä käsitteleviä kirjoja ruotsiksi.
(Kuva: Sandra Birgersdotter Ek)