Liperi

Tieteellinen nimi (Latinankielinen nimi): Levisticum officinale
Heimo: Sarjakukkaiskasvit (Apiaceae)

Helppohoitoinen liperi

Monivuotisesta liperistä on iloa vuosiksi eteenpäin, sillä siitä voidaan kerätä satoa säännöllisesti kesän ajan, ja satoa korjattaessa kasvia tulee myös leikattua sopivasti.

Liperin kasvatus on todella helppoa, eikä se vaadi paljon viihtyäkseen. Liperin taimia saa ostaa valmiina yrttitarhaan istutettaviksi, mutta kasvi voidaan kasvattaa myös siemenestä.

Kylvö ja esikasvatus sisällä

Jos olet kiinnostunut kasvattamaan liperiä siemenestä, taimet saavat hyvän alun kasvuun, jos esikasvatat ne sisällä ennen ulosistutusta. Tee esikasvatusta varten harva kylvös kosteaan taimimultaan. Esikasvatus kannattaa aloittaa helmi-maaliskuussa. Yöhallojen mentyä taimet voidaan istuttaa ulos. Siemenet voivat itää hitaasti.

Kylvö suoraan avomaalle

Siemenet voidaan kylvää myös suoraan avomaalle, mutta silloin sadonkorjuu alkaa vasta myöhemmin. Taimille parasta olisi yrteille tarkoitettu erikoismulta, mutta liperi on kestävä ja reheväkasvuinen yrtti, joka viihtyy useimmissa maalajeissa. Mulla on kuitenkin oltava ravinteikasta. Jos kasvavat varret ja lehdet näyttävät honteloilta, maassa ei todennäköisesti ole riittävästi ravinteita. Silloin kasvia on paras lannoittaa puutarhalannoitteella tai lehmänlannalla.

Hoito

Kastelusta huolehtiminen on tärkeää: maan on oltava tasaisen kostea, jotta liperi viihtyisi hyvin. Multa ei kuitenkaan saa olla liian märkää vaan sopivasti läpäisevää tuoreudesta huolimatta.

Liperi voi parhaiten suojaisessa ja valoisassa kasvupaikassa – joko suorassa auringonpaisteessa tai puolivarjossa. Paras aika sadonkorjuulle on siinä vaiheessa, kun liperi on kasvanut reheväksi ja alkaa kukkia, eli heinäkuusta lokakuulle. Sadonkorjuuaikaan vaikuttaa se, milloin siemenet on kylvetty tai taimet istutettu.

Liperin käyttö mauste- ja lääkekasvina

Liperiä on käytetty historian saatossa lääkekasvina monella eri tavalla. Lehtien on kuvattu auttavan kurkkukipuun ja yskään, mutta liperin on sanottu lievittävän myös monenlaisia vatsavaivoja.

Joidenkin lähteiden mukaan liperiä on pidetty lemmenyrttinä, ja karjanhoidossa sitä käytettiin parantamaan nautojen ruokahalua, maidontuotantoa ja hedelmällisyyttä. Vaikkei liperiä käytetä enää nykypäivänä kasvilääkintään, sen kasvattamiseen kotipuutarhassa on kulinaariset syyt, jotka painavat yhtä paljon nykyään kuin satoja vuosia sitten.

Liperiä käytetään varsinkin keittojen, kastikkeiden ja erilaisten kalaruokien maustamiseen. Mausteena käytetään kasvin tuoreita lehtiä, ja keittoon saadaan hienoa liperin makua jo muutamasta lehdestä. Liperin lehdet ovat niin voimakkaan makuisia, että niitä käytetään liemikuutioissa ja liemitiivisteissä, ja niillä maustetaan myös erilaisia juustoja.

Koko kasvia voidaan käyttää tillin tapaan, mutta pieni varovaisuus kannattaa, sillä liperissä on voimakas maku, joka säilyy myös kypsennettäessä. Kypsennettyjä liperin varsia voidaan nauttia sellerin tapaan.

Liperi on todella kestävä ja kaunis kasvi, joka piristää puutarhaa rehevine lehtineen ja kauniine kukkaterttuineen. Kun se lisäksi on tärkeä ainesosa monissa ruoissa ja resepteissä, sitä on syytä arvostaa muunkin kuin ulkonäkönsä vuoksi. Liperin selleriä muistuttava maku on voimakkaan aromikas, ja siinä on lakritsimainen vivahde. Iranista ja Välimeren alueelta peräisin oleva liperi on levinnyt niin tehokkaasti, että se kasvaa Euroopassa luonnonvaraisena monissa paikoissa, ja Suomessakin paikoin viljelyjäänteenä.

Liperi – makua, tuoksua ja lääkkeellisiä ominaisuuksia

Liperiä on käytetty ruoanlaitossa pitkään, mutta ennen kaikkea lääkeyrttinä ja myös karkottamaan tuholaisia. Voimakkaan tuoksunsa ja makunsa ansiosta liperi pitää luonnostaan tuholaiset loitolla. Se tarkoittaa myös sitä, että tämä perenna kärsii erittäin harvoin tuhohyönteisistä tai kasvitaudeista. Se on arvostettu ominaisuus kasvissa, sillä kasvi on tällöin vähemmän herkkä, ja sato sen mukaisesti suuri.

Kestävyytensä ja helppohoitoisuutensa ansiosta liperi on ollut tärkeä yrtti ja mauste suomalaisissakin puutarhoissa jo keskiajalta asti, vaikkei sitä nykyään viljellä kaupallisesti kovin laajasti. Keittiöpuutarhaan liperi on sen sijaan erinomainen ja maukas lisä!

Liperi voi kasvaa todella korkeaksi, jos sitä ei leikata, joissakin tapauksissa jopa yli kaksimetriseksi. Kasvin lehdissä ja siemenissä on selkeä ja pikantti sellerin maku. Liperi kasvaa ja kukoistaa vuodesta toiseen, ja voit luottaa joka kevät, että mehevästä juurakosta kasvaa uusi pronssinruskea lehtiruusuke. Puhjettuaan lehdet muuttuvat raikkaan vihreiksi, kaksi kertaa parilehdykkäisiksi, kolmiliuskaisiksi lehdiksi.

Heinä-elokuussa liperi tekee melko suuret sarjakukinnot, jotka kohoavat lehtien yläpuolelle. Vahvoihin varsiin puhkeavat viehättävän keltaiset kukat, jotka loistavat yrttitarhassa kauas.

Liperi lyhyesti

• Peräisin Iranista.
• Käytettiin ennen kurkkukivun ja yskän lääkintään.
• Tuli Suomeen keskiajalla lähetystyötä tekevien munkkien mukana.
• Liperin on uskottu olevan voimakas lemmenyrtti.
• Siinä on voimakas tuoksu ja maku, jotka karkottavat tuholaisia.
• Kukkii heinä-elokuussa.
• Satoa saadaan kesäkuusta lokakuulle.
• Kutsutaan myös lipstikaksi.

Lue lisää

Vaiheittaiset ohjeet onnistuneeseen kevätkylvöön >>
Yrttejä voi kasvattaa lavakauluksessa >>
Perennat ruukussa >>