Kastemadot – puutarhan mainiot apurit

Kaikki me tiedämme, että kastemadot ovat tärkeitä maaperän hyvinvoinnille. Mutta mitä madot oikeastaan tekevät? Tässä artikkelissa tutustumme matojen ihmeelliseen maailmaan.

Mikroelämää Ulkomaaperä

Kastematojen hyödyllisyydestä ei ole epäilystäkään. Jo antiikin Kreikan filosofi Aristoteles kutsui matoja maailman suolistoksi. Egyptissä kuningatar Kleopatra (69-30 eKr.) julisti täyskiellon matojen karkottamiseksi, sillä niiden hyöty maan hedelmällisyydelle oli niin merkittävä. Mitä madot sitten puuhailevat? Vaikka mitä!

Näkymättömät puutarhan apurit

Kastematojen syödessä orgaanista ainesta, kuten esimerkiksi lehtiä ja kasvijätettä, se maatuu ja ravintoaineet ja mineraalit pääsevät uusien kasvien käyttöön. Kastemadoilla on apunaan pienet mikro-organismit, jotka myös nauttivat lehtien ja muun hienon silpun syömisestä. Mikro-organismit hyötyvät madoista, sillä ne pitävät matojen ulosteesta, joka sisältää orgaanisia aineksia ja maahiukkasia. Matojen määrä lisää myös pieneliöiden määrää ja vilkastaa niiden toimintaa.

Pieneliöiden ja kastematojen yhteistyön ansiosta maaperästä tulee huokoista ja ilmavaa, jolloin ravinteet, happi ja vesi pysyvät siinä paremmin ja kasvit viihtyvät. Maaperän elämä on upea kokonaisuus, jossa kaikilla on oma tärkeä tehtävänsä.

Hyvinvointia juurille

Kastemadot myös sekoittavat multaa ja kuljettavat lehtiä ja kasvien osia maan pinnalta maan syvyyksiin. Lisäksi ne vievät ravintoaineita ja mineraaleja syvistä maakerroksista ylös, jolloin kasvien juuret saavat ne paremmin käyttöönsä. Juuret hyötyvät matojen tekemistä käytävistä, sillä näin ne saavat tiiviissä maaperässä enemmän kasvutilaa ja happea. Matojen tuottaman lima-aineen ansiosta juuret pysyvät pystyssä. Myös lima sisältää ravinteita, joita kasvit voivat hyödyntää. Esimerkiksi typpeä on käytävissä paremmin saatavilla kuin ympäröivässä maaperässä.

Kastemadot pitävät maaperän terveempänä

Kastemadot auttavat luomaan multavan maaperän, joten on hyvä, että maaperässä on mahdollisimman paljon matoja. Matojen avulla savisekoitteisesta hiekkamaasta tulee ravinteikkaampaa ja savimaasta kuohkeampaa.

Lisäksi kastemadot pystyvät myös neutralisoimaan useat maaperän syvyyksiin kulkeutuneet bakteerit ja sienet. Näin maaperä pysyy terveempänä ja paremmin tasapainossa. Matojen jäännökset sisältävät myös eräänlaista antibioottia, joka tappaa maaperän vahingolliset sienet ja bakteerit.

Monenlaisia matoja

Maailmassa on vaikka kuinka paljon erilaisia matoja, ja niitä uskotaan olleen olemassa lähes kahdensadan miljoonan vuoden ajan. Ensimmäisten kasvien ilmestyessä kastemadot alkoivat kehittyä nopeasti. Eri kastematolajikkeet viihtyvät erilaisissa ympäristöissä, ja niitä voi löytyä esimerkiksi peltomailta, metsäisistä maastoista, puutarhoista sekä myös makeasta vedestä. Osa kastemadoista elää syvällä maaperässä, kun taas jotkut lajit viihtyvät paremmin lähempänä maanpintaa. Puutarhassa eniten hyötyä on kastemadoista ja tunkiolieroista.

Näin parannat kastematojen olosuhteita

Anna orgaanista ainesta
Kastemadot kaipaavat suuria määriä kompostiainesta, hevosenlantaa, ruohosilppua, bokashia ja muita vastaavia materiaaleja. Bokashi lisää matojen määrää nopeasti.
Luo rauhallinen ympäristö
Kastemadot eivät pidä maan muokkaamisesta, eivätkä kuokista. Hyviä vaihtoehtoja ovat kateviljely, maan peittäminen tai No dig -menetelmä, jossa maan muokkaamista vältetään viimeiseen asti. Näin madot saavat lisääntyä kaikessa rauhassa.
Huolehdi lämpötilasta ja kosteudesta
Useimmat kastemadot pitävät noin kymmenen asteen lämpötilasta ja kosteasta maaperästä. Kateviljely parantaa matojen olosuhteita, sillä katteen ansiosta maaperän lämpötila nousee. Maaperä pysyy kaiken lisäksi myös kosteampana ja lämpötila tasaisempana. Näin madot voivat lisääntyä pitkälle syksyyn ja jatkaa taas aikaisin keväällä. Kateviljelyssä madot ovat suojassa myös niitä syöviltä linnuilta, sammakoilta, myyriltä ja päästäisiltä.
Pidä pH-arvo neutraalina
Useimmat madot eivät viihdy liian happamassa maaperässä, vaan voivat parhaiten mullassa sekä keskiraskaasta savimaasta kevyeen hiekkamaahan. Turve ei ole ollenkaan matojen mieleen.
Vältä myrkkyjä
Kastemadot voivat parhaiten ilman minkäänlaisia myrkkyjä. Keinolannoitteita ne sietävät jossain määrin, mutta pidemmällä aikavälillä ne voivat vahingoittaa niitä.

KIRJOITTAJA
Liselotte Roll, toimittaja ja kirjailija, joka on julkaissut useita luontoa, eläimiä ja viljelyä käsitteleviä kirjoja ruotsiksi.
(Kuva: Sandra Birgersdotter Ek)