Huonekasvien tuholaiset – näin pääset niistä eroon

Kirvat, vihannespunkit ja ripsiäiset ovat muutamia tavallisimpia huonekasvien tuholaisia. Ne saavat helposti kasvin menettämään muotonsa ja joskus ne ovat portti erilaisille sienitaudeille.

Havaitse tuholaiset ajoissa

Mistä nämä pienet tuholaiset sitten tulevat? Yleensä ne tulevat taloon uuden kasvin mukana tai kasvihuoneesta, kun kasvit siirretään syksyllä sisään. Tulivatpa tuholaiset mitä reittiä tahansa, on tärkeää huomata ne mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin on parhaimmat mahdollisuudet päästä niistä eroon. Siksi kasvit kannattaa tarkistaa säännöllisin väliajoin.

Eristä huonekasvi heti omaan huoneeseen, kun huomaat pieniä eläimiä, valkoisia kirvan nahkoja, ulostepilkkuja tai munia, ja tee kasville perusteellinen käsittely.

Kirvat

Yksi yleisimmistä tuholaisista on kirva, joka heikentää kasvia imemällä siitä kasvinestettä. Sen lisäksi monet kirvalajit jättävät jälkeensä mesikastetta, joka toimii kasvualustana sieni-itiöille.

Kirvalajeista yksi yleisimmistä on persikkakirvat, jotka on helppo huomata, sillä ne jättävät kasvien lehdille valkoisia nahkoja. Kirvoista on yleensä suhteellisen helppo päästä eroon, sillä ne voi nitistää suoraan käsillä tai torjua suopavedellä.

Kilpikirvat

Kilpikirvat ovat hieman vaikeammin torjuttava laji, sillä tämän lajin edustajilla on kovat kilvet. Kilpikirvoja ovat esimerkiksi keltaiset murattikilpikät, oranssit parsakilpikät ja villakilpikirvat (joilla ei tosin ole kilpeä, vaan villamainen vahapeite ja ne näyttävät pumpulitupoilta).

Jauhiaiset

Jauhiainen on perhosmainen hyönteinen, vaikkei nimi siltä kuulostakaan. Tavallisin laji on ansarijauhiainen. Helpoin tapa havaita jauhiaiset on ravistaa kasvia, jolloin ne lähtevät lentoon. Jauhiaiset pitävät erityisesti kurkusta, tomaatista, pelargonista ja verenpisarasta.

Ripsiäiset

Ripsiäiset ovat pitkulaisia ja siivekkäitä hyönteisiä. Naaras munii munat lehdille, ja haudotuista munista tulee vaaleita nymfejä, joista vähitellen kehittyy ripsiäisiä. Vaaleanharmaat hopeanväriset tahrat tai raidat lehdessä ja mustat ulostepisteet ovat varmoja merkkejä ripsiäisistä.

Paksumpiin lehtiin saattaa ilmestyä peite, jota kutsutaan korkkitaudiksi. Lopulta lehdet tippuvat. Myös juurten kärjet ja hedelmät, kuten chili, saattavat olla epämuodostuneita.

Ripsiäiset ovat yleisiä muun muassa kissuksissa, palmuissa, jättipeikonlehdissä, traakkipuissa, sitruspuissa, hibiskuksissa, huonearalioissa, astereissa, krysanteemeissa, gerberoissa, syklaameissa, amarylliksissa, kurkussa, isokirjopeipissä ja orkideoissa. Ne pitävät kuivasta, lämpimästä ilmasta ja lentävät mielellään kasvista toiseen. Siksi kasveja on hyvä suihkuttaa silloin tällöin vedellä, jolloin voit estää niitä leviämästä.

Vihannespunkit

Vihannes- tai kehrääjäpunkit ovat hämähäkkimäisiä eläimiä, jotka elävät lehtien alapinnoilla imemässä kasvinestettä. Imetyistä solut näkyvät keltaisina pisteinä lehden päällä. Lopuksi lehdestä tulee kokonaan keltainen ja se kuihtuu.

Vihannespunkit kehräävät seittiä, joita pitkin ne levittäytyvät. Ne viihtyvät lämpimissä ja kuivissa asunnoissa. Voit ennaltaehkäistä vihannespunkkeja suihkuttamalla kasveja vedellä.

Näin torjut kirvoja, ripsiäisiä ja vihannespunkkeja huonekasveistasi 

1. Eristä kasvi ja pyyhi alusta, jolla kasvi seisoi välttääksesi tuholaisten leviämisen muihin kasveihin.
2. Nitistä käsin kaikki huomaamasi tuholaiset, erityisesti lehtihangoissa. Tarkista myös lehtien alustat ja silmut. (Voit käyttää myös teippirullaa.)
3. Huuhtele kirvat pois vedellä. Poista sellaiset osat, joissa on tuholaisia, kuten esimerkiksi latvat.
4. Suihkuta huolellisesti koko kasvi ja käytä reilusti suopavettä viiden päivän välein, kunnes tuholaiset ovat täysin poissa. Käsittelyä on toistettava, sillä uusia munia ilmestyy tasaisesti. Ole tarkka, että käsittelet koko kasvin. Suopavesi tukahduttaa kirvat, jotka hengittävät ihon läpi.

Suopavesiresepti  

• ½ dl vihreää suopaa
• 1 litra vettä
• Voit myös lisätä muutaman tipan punaista spriitä, joka kuivattaa kirvat, mutta se voi aiheuttaa kasveihin palovammoja etenkin aurinkoisella säällä. Käytä liuosta pelkästään varjossa ja kokeile ensin pienelle alueelle, sillä kaikki kasvit eivät kestä spriitä.

Tehokkaampi suopavesi 

Tee vahvempi liuos villakilpikirvoille ja vaikeasti torjuttaville kilpikirvoille, jotka viihtyvät puumaisissa kasveissa, kuten oliivipuissa. Liuos sivellään suoraan kirvoihin. 

• 2 osaa vettä
• 2 osaa saippuaa
• 3 osaa punaista spriitä

Öljyvesi

Öljyvesi toimii erityisen hyvin villakilpikirvoihin. Suihkuta myös multaan ja juuriin, jotta tuholaiset eivät pesiydy niihin. Käytä 10 päivän välein. Valmista liuos näin: 

• 1 tl ruokaöljyä tai Neem-öljyä (luonnollinen kasvienhoitoaine)
• 1 litra haaleaa vettä
• 1 rkl vihreää suopaa

Torjuntateippi

Torjuntateippi voi myös auttaa nappaamaan osan tuholaisista aikaisessa vaiheessa. Keltainen väri houkuttelee erityisesti ripsiäisiä, kaikenlaisia kirvoja, harsosääskiä ja monia muita.

Biologinen torjunta 

Sään salliessa kasvit voi laittaa käsittelyn jälkeen ulos, jolloin petohyönteisillä on vapaasti tilaa. Biologisena torjuntana voit käyttää myös erilaisia hyötyeliöitä, kuten nokkaluteita, leppäkerttuja, petopunkkeja ja loispistiäisiä. Esimerkiksi nokkaludelaji orius torjuu hyvin sekä ripsiäisiä että kirvoja.

Muista, että pienet eliöt ja hyönteiset ovat luonnollinen osa viljelyn kiertokulkua, mutta silloin kun niiden määrä on ylenpalttinen, on syytä tarttua toimeen. 

KIRJOITTAJA
Liselotte Roll, toimittaja ja kirjailija, joka on julkaissut useita luontoa, eläimiä ja viljelyä käsitteleviä kirjoja ruotsiksi.
(Kuva: Sandra Birgersdotter Ek)
 

Lue lisää

Helppohoitoiset kasvit: lyhyt selviytymisopas