Isotuomipihlaja

Tieteellinen nimi (Latinankielinen nimi): Amelanchier Spicata
Heimo: Ruusukasvit (Rosaceae)

Aitakasvina isotuomipihlaja on erittäin käytännöllinen, sillä se on erittäin kestävä. Koska se ei kasva kovin leveäksi ja saa lehdet varhain, siitä saa näkösuojaa tai varjostusta jo varhain keväällä.

Oikeissa olosuhteissa isotuomipihlaja saattaa kasvaa erittäin suureksi ja lähes puuta muistuttavaksi, mutta sitä voi myös leikata niin, että se pysyy tiiviinä aitana.

Isotuomipihlajan istutus – ota nämä asiat huomioon

Sinun on istutettava isotuomipihlaja niin, että metriä kohden on noin 2–3 tainta. Jos haluat kymmenmetrisen pensasaidan, tarvitset siis 20–30 isotuomipihlajan tainta. Kasvi voi kasvaa jopa viiden metrin korkuiseksi, mutta tämä riippuu tietenkin siitä, kuinka leikkaat sitä.

Kasvualustan on oltava läpäisevä eli veden on päästävä kulkeutumaan sen läpi. Jos haluat luoda uudelle aidalle parhaat kasvuedellytykset, maaperää kannattaa täydentää puutarhamullalla. Etkö ole varma, onko puutarhasi maaperä läpäisevä? Tämän voi tarkistaa esimerkiksi katsomalla, mitä tapahtuu sateen jälkeen: jos vesi jää maan pinnalle pieniksi lammikoiksi, maaperä ei todennäköisesti ole kovin läpäisevä. Kannattaa myös lannoittaa sopivalla puutarhalannoitteella (lannoitteen löydät täältä).

Isotuomipihlaja viihtyy puolivarjossa, mutta kestää myös suorempaa auringonvaloa. Jos haluat saada siihen syksyllä voimakkaat värit, aurinkoisempi paikka on paras valinta – näin isotuomipihlaja saa syksyllä upean punaisen värin (ja muita syksyn värejä) lehtiinsä.

Lehdet, marjat ja kukat

Näin tunnistat isotuomipihlajan:

• Lehdet – ovaalinmuotoiset vihreät lehdet, jotka saattavat olla myös ellipsinmuotoisia. Reunat ovat ”sahalaitaiset”.
• Marjat – isotuomipihlajan marjat ovat pallomaiset ja erittäin tumman siniset, lähes mustat. Marjat ovat kärjestään hieman nukkaiset.
• Kukat – Valkoiset kukat kasvavat tertuissa tiiviin näköisesti, koska terälehdet kasvavat lomittain. Terälehdet ovat yleensä 5–10 mm:n pituisia.

Muut lajit ja samankaltaiset kasvit

Pohjantuomipihlaja (Amelanchier confusa) on tavallisen isotuomipihlajan muunnos (A. Spicata). Pohjantuomipihlaja poikkeaa isotuomipihlajasta seuraavin tavoin:

• Pohjantuomipihlajan terälehdet ovat pitkänomaisemmat ja kapeammat.
• Pohjantuomipihlajan hedelmien (siis marjojen) lehdet taipuvat alaspäin.
• Tiesitkö tämän? Pohjantuomipihlajaa kutsutaan myös Kanadan tuomipihlajaksi, sillä se on peräisin Pohjois-Amerikasta. Sitä esiintyy kyllä myös Suomen luonnossa, koska se villiintyi täällä sitä mukaa kun siitä tuli suosittu puutarhan pensasaitakasvi.

Isotuomipihlajan syötävät marjat

Kyllä, isotuomipihlajan marjoja voi syödä. Marjat eivät ehkä ole kovin hyvänmakuisia sellaisenaan (ne ovat kyllä makeita, mutta maku on aika mieto), mutta ne sopivat erinomaisesti esimerkiksi hilloon tai mehuun. Ne ovat myös erinomainen B-vitamiinin lähde!

Yhdysvalloissa ja Kanadassa alkuperäisasukkaat ovat käyttäneet isotuomipihlajan marjoja pitkään ravinnoksi, ja juuri he tutustuttivat ensimmäiset eurooppalaiset kasviin. Tämän seurauksena kasvia alettiin vähitellen viedä Eurooppaan ja Suomeen.

Marjat eivät siis ole myrkyllisiä, mutta kuten yleensä, hedelmiä ja marjoja syödessä on aina tärkeää olla varovainen – jos et ole varma, älä syö. Jos kuitenkin olet varma, että kyseessä on isotuomipihlaja, marjoja voi syödä.

Hoito ja kastelu

Kastele taimia runsaasti taimien istuttamisen jälkeen, jos haluat isotuomipihlajan kasvavan mahdollisimman nopeasti.

Parin vuoden kuluttua voit olla huomattavasti säästeliäämpi. Hyvä nyrkkisääntö on tunnustella maata pensasaidan ympäriltä silloin tällöin – jos maa on kovin kuiva, aita tarvitsee kastelua. Sateisempina kausina ja vuoden viileimpinä aikoina (keväällä ja syksyllä) kasvi selviytyy usein itsekseen, mutta lämpöaallon aikana se tarvitsee lisävettä.

Isotuomipihlaja ja muut pensasaitakasvit ovat siis vähän niin kuin lapsia – pienenä ne tarvitsevat huolenpitoa ja apua, mutta hieman isompina ne selviytyvät itsekseen paremmin. Kohtuullinen määrä vettä on sopiva: maan on oltava kevyen kostea, muttei koskaan rutikuiva tai läpimärkä.

Leikkaa isotuomipihlaja

Kuinka isotuomipihlajaa leikataan?

1. Kun on aika leikata isotuomipihlaja-aita tai karsia sitä, kysy ensin itseltäsi, haluatko siistin ja huolitellun näköisen aidan, vai pidätkö enemmän villimmästä ilmeestä.
2. Pensasaidan voi aivan hyvin antaa kasvaa vapaasti, sillä se ei ole kovin leveä (se pitää kuitenkin leikata 10–20 cm:n korkuiseksi ensimmäisen vuoden aikana siinäkin tapauksessa, että haluat antaa sen kasvaa sen jälkeen vapaasti). Huomaa, että jos ostit kasvin valmiina pensaana, sille on todennäköisesti jo tehty ensimmäisen vuoden leikkuu – varmista tämä puutarhakauppiaaltasi.
3. Jos haluat hieman näyttävämmän ja tiheämmän pensasaidan, voit leikata isotuomipihlajan keväällä. Ensimmäisenä vuonna siitä tulee jättää jäljelle vain 10–20 cm.
4. Sen jälkeen, toisena ja kolmantena vuonna, voit antaa sen kasvaa noin 20 cm vuodessa (leikkaa siis 2 cm ylempää kuin edeltävänä vuonna). Näin saat hienon, tiheän aidan, joka toimii sekä tuulen- että näkösuojana.

Kun pensasaitasi on kasvanut koko mittaansa, voit leikata sitä harvemmin tekemällä esimerkiksi niin sanotun nuorennusleikkauksen joka toinen tai joka kolmas vuosi. Siinä pensasaita käydään läpi ja vanhat oksat poistetaan, kun taas nuoret, tuoreet oksat saavat jäädä.

Isotuomipihlajan ja muut aitakasvit löydät aitakasvien valikoimasta – tervetuloa Plantagenin myymälään, josta saat lisäapua oikean aitakasvin löytämiseen!

Lue lisää

Plantagenin multakoulu >>
Heinä-syyskuu on parasta karsimisaikaa >>