Kateviljely – helppo menetelmä, joka rikastuttaa maaperää

Kateviljelyn keksi amerikkalainen Ruth Imogene Stout 1940-luvulla ihan vahingossa. Stout oli unohtanut puutarhan nurkkaan kasan kasvijätettä ja huomasi, että sen alla oleva maaperä oli ravinteikkaampaa kuin missään muualla. Löydöksen jälkeen hän omisti koko elämänsä tämän viljelymenetelmän kehittämiseen, joka vaatii hyvin vähän fyysistä ponnistelua. Siksi hän pystyi itsekin jatkamaan viljelyä 90-vuotiaaksi asti. Hän kuvaili viljelyä näin:

“En koskaan tee töitä yhdentoista jälkeen, vaan siirryn sohvalle roomalaisen aamiaisen ääreen. En muokkaa tai työstä maata, en kitke rikkaruohoja, en lannoita, enkä käytä kompostia tai vettä – ainoa mitä teen on istuttaminen ja sadon korjaaminen. Tämä onnistuu siksi, että kateviljelen vuoden ympäri. Se pitää maan kosteana ja rikkaruohot poissa – siinä kaikki.”

Luonnollinen menetelmä

Tämän helpompaa ei viljely voisi olla. Luonnossa kasvit kasvavat ilman ihmisen apua. Kuolleet kasvit muuttuvat jatkuvasti mullaksi, jota uudet taimet vuorostaan käyttävät. Kateviljelyssä noudatetaan tätä luonnon omaa kiertokulkua, ja katteena käytetään eloperäisiä aineksia, kuten ruohosilppua, lehtiä, olkia, puulastuja ja kasvijätettä. Nämä ainekset saavat kompostoitua suoraan puutarhapenkissä tai kasvimaalla. Ne pitävät kosteuden maassa, mikä muuten haihtuisi, jos maaperä olisi täysin paljas. Tämä pienentää vedenkulutusta, eivätkä rikkaruohot pääse asettumaan aloilleen.

Elävämpi maaperä

Kateviljelyssä maaperä ja sen eliöstö elävät omaa elämäänsä suojassa vaihtuvilta sääolosuhteilta, petoeläimiltä ja kuivuudelta. Kun maaperä saa olla rauhassa, sen koostumus pysyy luonnonmukaisempana pieneliöiden rakennellessa käytäviä ja koloja. Näin maaperä on huokoisempaa ja ravinteet, vesi ja happi säilyvät siinä paremmin. Esimerkiksi kastematojen käytävät toimivat eräänlaisina moottoriteinä niiden kasvien juuristoille, jotka haluavat päästä alaspäin.
Kateviljelyllä alueella voi olla jopa viisisataa kastematoa neliömetrillä!
Kateviljelyn ansiosta lämpötila pysyy perinteiseen viljelyyn verrattuna tasaisempana vuoden ympäri, mistä on hyötyä sekä maaperän elämälle että vakiintuneille kasveille.

Vähemmän kuokkimista

Kateviljelyssä maata muokataan mahdollisimman vähän. Pieneliöt ja madot tekevät nimittäin työnsä parhaiten silloin, kun ne saavat elää kaikessa rauhassa ilman häiriötekijöitä. Maata kuokkiessa tietyt bakteerit ja sienet lisääntyvät hapensaannin hetkellisesti kasvaessa, mutta monet muut pieneliöt vahingoittuvat, kun ne siirretään tutusta elinympäristöstään. Eliöt ovat tottuneet tiettyyn happitasoon ja voivat parhaiten eläessään samassa paikassa. Pieneliöt voivat hyvin, kun ne saavat tasaisin väliajoin uutta ainesta. Kateviljelyssä rikkaruohoa kasvaa niin vähän, ettei edes sen takia ole mitään syytä kaivaa maata. Kun perustat uuden kasvualustan, voit peittää maa-alueen kartongilla, jotta juuririkkaruohot eivät saa aurinkoa ja kuihtuvat pois. Kartongista voit myös tehdä kätevät reunukset, jotka auttavat pitämään ympäröivät kasvit poissa viljelyalueelta.

Onko kateviljelyllä haittapuolia?

Suurin haittapuoli on varmaankin se, että kestää jonkin aikaa – usein muutaman satokauden verran – ennen kuin maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa. Joskus voi myös olla vaikeaa saada kasaan tarpeeksi sopivaa kateainesta. Etanoita täytyy tarkkailla, mutta se on kuitenkin pieni vaiva siitä, että saat helppohoitoisen ja hyvinvoivan puutarhan. Kateviljely ei hyödytä pelkästään maaperän elämää, vaan sillä on vaikutusta myös pölyttäviin hyönteisiin, jotka pitävät tuholaiset poissa. Hyönteisten avulla puutarha pystyy hoitamaan itse itsensä. Sinä voit keskittyä nauttimaan puutarhan kukista, hyönteisistä ja antimista vaikka yhdeksänkymppisenäkin.

4 vinkkiä kateviljelyyn

1. Perusta uudet kasvualueet peittämällä maa-alue pahvilla, jolloin pääset eroon mahdollisista juuririkkaruohoista.
2. Käytä katteeksi sekä runsaasti typpeä sisältävää vihreää ainesta että runsashiilistä ruskeaa ainesta. Vihreää ainesta ovat esimerkiksi ruohosilppu ja kasvit, ruskeaa ainesta vanhat oljet ja puulastut. Jos aiot viljellä typpeä tarvitsevia kasveja, käytä enemmän vihreää ainesta ja toisinpäin. Voit käyttää katemateriaalina myös rikkaruohoa, mutta vältä siemenrikkaruohoa ja kuivata juuririkkaruoho ensin auringossa, ettei se lähde kasvamaan.
3. Ensimmäisen katekerroksen tulee olla noin 10-20 cm, sen jälkeen kerrokset voivat olla 5-10 cm per kausi. Yleensä vie kaksi satokautta ennen kuin maaperä on parhaimmillaan.
4. Älä koskaan käytä kasvimyrkkyjä, sillä ne vahingoittavat sekä maaperän eliöstöä että hyödyllisiä hyönteisiä.

Mitkä materiaalit sopivat kateviljelyyn? Oljet - mieluiten vanhaa ja märkää Ruohosilppu Kompostiaines Lehdet Satojätteet Kasvikset ja kananmunankuoret keittiöstä Merilevä – sisältää mineraaleja, huuhtele suolat ensin pois Sahanpurut ja puulastut kohtuullisessa määrin Neulaset – kohtuullisessa määrin. Jos viljelet happaman maan kasveja, voit käyttää enemmän neulasia. Sanomalehdet ja talouspaperi

KIRJOITTAJA
Liselotte Roll, toimittaja ja kirjailija, joka on julkaissut useita luontoa, eläimiä ja viljelyä käsitteleviä kirjoja ruotsiksi.
(Kuva: Sandra Birgersdotter Ek)