Selleri

Monet lapset nyrpistävät nenäänsä sellerille, mutta yhä useammat ovat silti ajan myötä innostuneet ottamaan selvää sellerin maun ja tuoksun tarjoamista mahdollisuuksista. Sellerin latinankielinen nimi graveolens tarkoittaa ”voimakastuoksuista”, eikä tämä takuulla yllätä ketään, joka on joskus ollut sellerin kanssa tekemisissä.

Vihannekset

Tieteellinen nimi (Latinankielinen nimi): Apium graveolens
Heimo: Sarjakukkaiskasvit (Apiaceae)

Sellerin viljely

Jos valmistat selleristä mielelläsi ruokaa ja pidät sen mausta, sitä parempi ajatus on kasvattaa selleriä omassa puutarhassa. Hyvällä esikasvatuksella, kärsivällisyydellä, hoidolla ja huolenpidolla voit saada syksyllä runsaan sellerisadon. Sen siemenet tulee kylvää riittävän varhain, mielellään jo helmikuussa, sillä selleri kasvaa hitaanlaisesti.

Ohjeet – vaihe vaiheelta

Kylvä siemenet suoraan kylvöastiaan tai ruukkuun jo helmikuussa. Älä peitä niitä mullalla, sillä siemenet versovat valossa. Estä kosteutta haihtumasta peittämällä kylvö muovipussilla. Kylvön tulee pysyä kosteana koko versomisajan, joka kestää tavallisesti 2–3 viikkoa.
Taimet tulee karaista eli totuttaa ulkoilmaan ennen ulos istuttamista. Se onnistuu siirtämällä kasvit päivittäin ulos viikon ajan: ensin vain vähäksi aikaa, mutta päivä päivältä ulkonaoloaikaa pidentäen. Istuta taimet ulos vasta, kun maaperän lämpötila on noussut noin 15 asteeseen, jotta kasvit eivät ala kukkia liian varhain.
Valitse sellerille syvä, multava ja tasaisen kostea kasvualusta. Mullan tulee olla hyvin lannoitettua, sillä selleri vaatii runsaasti ravinteita. Se tarvitsee myös paljon mineraaleja, joita voit tarjota sille lisäämällä multaan puutuhkaa ja/tai merilevää. Voit peittää istutuksesi ruohonleikkuujätteellä. Siten kasvualusta pysyy tasaisen kosteana.
Istuta sellerin taimet aurinkoiselle, tuulelta suojassa olevalle paikalle puutarhaasi. Jätä taimien väliin noin 20–30 cm:n verran tilaa ja istuta ne riveihin, joiden välinen etäisyys on 30–40 cm; siten sellereillä on riittävästi tilaa kasvaa.
Kastele istutustasi lannoitevedellä koko kesän ajan, jotta sellerisi kasvavat muhkeiksi.
Älä säikähdä, jos mitään ei näytä tapahtuvan istuttamisen jälkeen. Selleri kasvaa vauhdikkaimmin vasta loppukesällä ja syksyllä. Voit saada sellerisi kestämään muutaman pakkasasteenkin, jos peittelet ne syksyllä hyvin. Silloin satoa ei tarvitse korjata heti ensipakkasten aikaan, vaan voit odottaa rauhassa roudan tuloon saakka.

Milloin voin korjata sadon?

Jos kasvatat sellerilajiketta, joka vaatii vaalentamista, voit korjata sadon noin 6–7 viikon kuluttua vaalentamisen aloittamisesta. Muussa tapauksessa voit korjata sadon tavallisesti elokuun alussa.

Selleri vaalennetaan yleensä elokuun alkupuolella. Siten sen varsista tulee erittäin rapeita ja miedomman makuisia. Vaalentaminen tapahtuu poistamalla naatin uloimmat, rumat lehdet ja käärimällä varret sitten aaltopahviin tai kartonkiin. Pahvikuoren tulee tukea sellerin varret vakaasti sylinterin muotoon niin, että keskellä olevat lehdet ovat pystyssä. Voit koota pahvisylinterin tueksi myös hieman multaa. Enää sinun on korjattava sato, kun on sen aika.

Sellerin hoito-ohjeita

Selleri ei istuttamisen jälkeen vaadi paljonkaan vaivannäköä, vaan pärjää varsin hyvin omillaan. Muista vain pitää sen kasvualusta koko kasvukauden ajan tasaisen kosteana ja rikkaruohot kurissa. Sellerin ympärille on hyvä kasata lisää multaa tasaisin väliajoin.

Juuriselleri, varsiselleri ja lehtiselleri

Nykyään selleri luokitellaan kolmeen alaluokkaan: varsiselleriin, juuriselleriin ja lehtiselleriin. Varsiselleristä hyödynnetään sen lehdet ja varsi. Juuriselleriä puolestaan kasvatetaan sen juurimukulan vuoksi, ja tummemman sävyisellä lehtisellerillä on varsiselleriä voimakkaampi maku. Yhteistä kaikille sellereille on se, että hyödynnämme niistä ensisijaisesti niiden mukulan, lehdet, varren ja siemenet.

Terveellinen liköörimauste ja lemmenkasvi

Antiikin aikaan selleriä viljeltiin ja syötiin hautajaisruokana. Osana suomalaista ruokakulttuuria se mainittiin ensimmäisen kerran vasta 1600-luvulla. Selleristä saatavaa öljyä on käytetty paitsi viinojen ja liköörien myös hajuvesien ainesosana. 1800-luvun keittokirjoissa poikamiehiä kehotettiin nauttimaan selleriä, sillä se on tunnettu luonnollisena lemmenkasvina jo pitkään.

Selleri on kotoisin Aasiasta, mutta sitä on viljelty Välimeren alueella jo yli 3 000 vuoden ajan. Muinaisessa Egyptissä sitä käytettiin sekä mausteena että lääkekasvina. Kasvi levisi pohjoisemmaksi roomalaisten mukana, ja Suomessa selleriä uskotaan viljellyn jo keskiajalta lähtien. Ennen vanhaan vain sellerin siemeniä ja lehtiä käytettiin ruoaksi, ja kesti pitkään, ennen kuin siitä alettiin valmistaa ruokaa muiden vihannesten tapaan. Nykyään selleriä suositaan niin salaateissa, pataruoissa kuin keitoissakin, ja se on jopa Bloody Mary -drinkin vakiintunut ainesosa.