Viljelyä ilman maan muokkaamista: No dig

Kasvimaalla möyriminen ja kipeät lihakset ovat monelle tuttu juttu. Viljelymenetelmiä on kuitenkin erilaisia, kuten esimerkiksi No dig -menetelmä, jossa maan muokkausta suorastaan vältetään. Tällä menetelmällä maaperä hoitaa itse itsensä, eikä sinun tarvitse tehdä muuta kuin levittää kerros kompostimultaa ja muutaman kerran vuodessa hieman lannoitetta.

Unohda kuokka

Kun unohdat kokonaan kuokat ja lapiot, maaperä ja sen eliöstö saavat elää rauhassa ja hyönteiset ja madot viihtyvät siinä paremmin. Madot ja hyönteiset kuohkeuttavat maaperää ja rakentelevat siihen käytäviä ja koloja, joissa kasveille tärkeät ravinteet, kuten vesi ja happi, pysyvät. Eliöstö luo myös hyvän tasapainon, mikä vähentää sekä sairauksia että haitallisia sieniä. No dig -menetelmä muistuttaa kateviljelyä, mutta sen sijaan, että käytettäisiin lehtiä, ruohoa ja muuta eloperäistä katetta, kasvualusta rakennetaan kypsyneestä kompostista ja luonnonlannoitteesta – ja voit aloittaa heti itse viljelyn.

Miten toimia?

No dig -viljely on todella helppoa ja pääset käyntiin noudattamalla kolmea vaihetta.

1. Peitä kasvualue paksulla kartongilla, jotta saat kukistettua kaikki juuririkkaruohot.
2. Kaada päälle paksu kerros (15–20 cm) valmista kompostia ja halutessasi myös hieman hevosenlantaa.
3. Käytä istuttamiseen mieluiten valmiita pikkutaimia, sillä maaperä saattaa olla siemenille hieman liian ravinteikasta. Tee istutukset tiheämmin kuin normaalisti tekisit.

Tämän jälkeen lisää joka vuosi aikaisin keväällä tai syksyllä noin 5 cm paksu kerros kompostia. Voit aloittaa No dig -viljelyn milloin tahansa.

Kompostia ja lannoitetta

Käytettävän kompostin tulee olla hyvin kypsynyttä. Jos sinulla ei ole omaa kompostia, voit myös ostaa valmista kompostimateriaalia. Jos kompostoit itse, on tärkeää saada lämpötila tarpeeksi korkeaksi, jotta siemenrikkaruohot sekä haitalliset sienet ja bakteerit katoavat. Kompostoi noin 40 % ruskeaa runsashiilistä materiaalia (esimerkiksi puulastuja, paperia, oksia) ja 60 % runsaasti typpeä sisältävää vihreää materiaalia (ruohosilppua, tuoreita lehtiä ja muuta tuoretta vihreää). Voit käyttää myös lehmänlantaa, joka on erinomaista ruokaa madoille ja pieneliöille.

Anna rikkaruohoille kyytiä

Koska materiaali on todella ravinnerikasta, istutukset voi laittaa paljon tiheämmin ja tiiviimmin kuin tavallisesti. Kasvien kasvaessa niiden lehdistö muodostaa katon, jonka alle syntyvä mikroilmasto vaikuttaa siihen, ettei vesi haihdu herkästi maanpinnalta. Tämä on niin kutsuttu sademetsäefekti. Tiheämpi viljelys tarkoittaa myös sitä, että rikkaruohoilla on vaikeampaa asettua aloilleen.

Koska tarkoituksena on välttää kaikenlaista maan muokkaamista, on tärkeää, että pidät alusta alkaen kasvualustan mahdollisimman vapaana rikkaruohoista. Kartonkikerros auttaa häivyttämään rikkaruohot, sillä ne eivät saa enää valoa. Kartongista saat myös kätevät reunat, jotka pitävät ympäröivät kasvit poissa viljelyalueelta. Talvella kasvualueen päälle voi laittaa peitteen, jotta rikkaruohon siemenet pysyvät poissa. Torjut rikkaruohoja myös haravoimalla pinnan silloin tällöin. Jos rikkaruohoja pääsee kasvamaan, ne poistetaan mahdollisimman pienellä vaivalla ja kaivamatta, jotta eliöstö ja maaperä eivät häiriinny.

Monipuolisempaa elämää

No dig on luonnonmukainen menetelmä, joka todella rikastaa maaperää. Pieneliöt, sienet ja madot hajottavat kompostiainesta ja vapauttavat ravinteita uusille taimille. Nämä eliöt ovat elintärkeitä maaperälle. Ne tarvitsevat myös happea, vettä ja ruokaa. Kaikkea tätä ne saavat kompostista.

Maaperän ja kasvien hyvinvointi edistää luonnon monimuotoisuutta, sillä se vaikuttaa myös perhosiin, kimalaisiin ja ampiaisiin. Tämä helppo menetelmä myös säästää aikaasi, ja voit keskittyä nauttimaan luonnosta ja vaikka kupillisesta kahvia riippumatossa.

No dig -menetelmän 4 etua:

1. Edistää maaperän eliöstön elämää ja parantaa näin maaperän laatua.
2. Mahdollistaa tiiviin viljelyn, mikä taas työntää rikkaruohot pois.
3. Säästää vettä
4. Suuret hyvät sadot

KIRJOITTAJA
Liselotte Roll, toimittaja ja kirjailija, joka on julkaissut useita luontoa, eläimiä ja viljelyä käsitteleviä kirjoja ruotsiksi.
(Kuva: Sandra Birgersdotter Ek)