Harsosääskien torjunta – näin pääset eroon harsosääskistä

Härsosääsket ovat ärsyttävä riesa. Ne lisääntyvät todella nopeasti ja toukkavaiheessa ne nakertelevat kasvien juuria ja uusia versoja. Hyvällä onnella onnistut pysäyttämään tuholaisia ajoissa ja pelastamaan kasveja, pahimmassa tapauksessa sinulla on vain jäljellä kuihtuneita versoja.

Harsosääsket ovat erehdyttävän saman näköisiä kuin banaanikärpäset –perehtyneelle silmälle eroavaisuudet ovat kuitenkin selvästi nähtävissä. Pienet ja pulleat banaanikärpäset viihtyvät parhaiten hedelmien ja ruokajätteiden seassa keittiössä. Rakenteelta hennompi ja mustapäinen harsosääski viihtyy ja pörrää kodin ruukkukasvien seassa. Niitä esiintyy ympäri vuoden sekä sisällä, ulkona että kasvihuoneessa. 

Mistä harsosääsket tulevat?

Harsosääsket kulkeutuvat helposti sisätiloihin. Ne elävät luonnostaan ulkona, kosteissa elinympäristöissä ja voivat helposti lentää sisään avoinna olevasta ikkunasta.

Harsosääsket leviävät myös helposti sisätiloihin kasveista, jotka ovat olleet ulkona kesän ajan ja tuodaan jälleen sisälle syksyllä. Myös uusien kasvien ja mullan mukana voi kotiin kulkeutua harsosääskiä.  

Harsosääsken munat

Sisälle päästyään harsosääsket lisääntyvät nopeasti. Naaras munii noin 40-120 munaa, ensimmäisten 5-10 elinpäiviensä aikana. Keskimäärin noin 100 munaa harsosääskeä kohti.

Tällaisella lisääntymisvauhdilla ei ole ihme, jos koet että harsosääskiä on joka puolella ja että ne ovat vallanneet jo koko kodin.

Mitkä ovat haittavaikutukset kasveille?  

Täysikasvuiset harsosääsket eivät juurikaan vahingoita kasveja, vaan lentelevä ja pörräävät kasvien ympärillä ja ärsyttävät lähinnä kodin asukkaita. Ongelmana ovat tuhoisat, harsosääskien toukat.

Harsosääsket munivat mullan pintakerrokseen. Munat kuoriutuvat ja kehittyvät toukiksi noin 4-5 vuorokauden kuluttua. Nämä vuorostaan elävät mullassa ja syövät kaiken orgaanisen materiaalin mikä eteen tulee, mukaanlukien kasvien juuret.
Toukat saattavat myös jyrsiä kasvien juurenniskaa, mullan pinnalla lojuvia lehtiä ja voivat liikkua ylöspäin kasvien varsia pitkin.

Harsosääsken toukkavaihe kestää 17-20 vuorokautta, jonka jälkeen toukat koteloituvat. Koteloituneet toukat kehittyvät täysikasvuisiksi harsosääskiksi 3-4 vuorokauden kuluttua.

Hyvin juurtuneet ja isot kasvit eivät tilapäisestä harsosääski-hyökkäyksestä hätkähdä. Mutta laajat ja pitkään kestävät tuhot voivat ajan mittaan heikentää myös kestävempiä, isokokoisia kasveja ja näin kasvitaudit kuten sienitaudit voivat saada jalansijaa.

Harsosääsket aiheuttavat eniten tuhoa kasvien juuristossa ja pistokkaissa. Pienet taimet joiden juuristo on vasta kehittymisvaiheessa vaurioituvat helposti harsosääskien toukista, jotka voivat lyhyessä ajassa syödä juuret melkein kokonaan. Tällöin kasvit eivät enää kasva tai jopa kuolevat kokonaan. Pienten pistokkaiden haavakohteista toukat voivat lisäksi päästä  kasvisolukoiden sisälle. 

Vinkit harsosääskien torjuntaan

Harsosääsken lentotaito on huono ja sitä houkuttelee keltainen väri, vesi ja valo. Näitä voimme hyödyntää niiden torjumiseksi.

Harsosääskien torjunnassa toimii parhaiten kahden eri menetelmän yhdistelmä, joten valitse pari ja pääset hyvään alkuun.

Viritä ansa harsosääskille

• Aseta keltaisia liima-ansoja harsosääskien saastuttamiin ruukkuihin ja niiden lähistölle. Saat parhaimman tuloksen, jos pidät liima-ansat valaistuna yön yli.
• Kulho täynnä vettä saattaa tepsiä. Valitse mieluiten keltainen astia. Lisää tippa tiskiainetta, jotta pintajännitys katoaa ja harsosääsket varmasti hukkuvat. Joidenkin mielestä lisäämällä vielä viinietikkaa joukkoon teho paranee entisestään.
• Käytä pölynimuria! Ravistele kasveja tai koputa ruukkuja, heti nousee pilvi harsosääskiä ilmaan. Lentokyky on huono ja tällä tavalla iso osa harsosääskistä saadaan poistettua.
• Jokaisen tuhotun harsosääsken avulla vältät kymmenittäin uusia munia ruukuissa. Laajan ja pitkään jatkuneen riesan poistamiseksi on myös hävitettävä munat, toukat ja koteloituneet yksilöt. Ansojen lisäksi löytyy muita keinoja.

Lisää vinkkejä harsosääskien torjuntaan

• Toukat ja sääskenmunat ovat herkempiä kuivuudelle kuin monet kasvit, joten voit yrittää tuhota ne kuivattamalla, anna mullan kuivua kunnes kasvin lehdet nuokkuvat kuivuudesta. Useimmiten harsosääsket kuolevat ennen kasvia.
• Poistamalla 2-3 senttimetriä pintamullasta ja lisäämällä tilalle uutta multaa,voit hävittää suuren osan harsosääsken munista.
• Kaikkein tehokkain ja varmin tapa on käyttää luonnon omia menetelmiä – sukkulamatoja. Sukkulamadot ovat pieniä matoja jotka syövät toukkia. Plantagenin Nemablom sisältää näitä sukkulamatoja. Nämä sukkulamadot ovat hyönteisloisia mutta ovat täysin vaarattomia kasveille, ihmisille ja lemmikeille.

Tehokas Nemablom harsosääskien torjuntaan Nemablom on ympäristöä säästävä tapa torjua ja hävittää harsosääskiä. 10 päivää käsittelyn jälkeen kaikki harsosääsket tulisi olla poissa. Nemablom sisältää sukkulamatoihin kuuluvaa lajia Steinernema feltiae. Sukkulamatoja esiintyy luonnostaan maaperässä. Sukkulamadot tuhoavat harsosääskiä loisimalla niiden toukkia. Nemablom antaa suojan pitkäksi aikaa, sillä sukkulamadot voivat säilyä hengissä horrostamalla mullassa, jopa vuoden ilman ruokaa (loisittavaa isäntäeläintä). Pidä mielessä että sukkulamadot ainoastaan tehoavat toukkiin – ei koteloihin, muniin tai täysikasvuisiin hyönteisiin – joten käytä tämän lisäksi yllämainittuja torjuntakeinoja niiden hävittämiseen. Yksi Nemablom-pakkaus riittää 15-25 ruukkuun, tai noin 2 m² kasvihuoneelle.   Lue lisää ja hanki Nemablom Lähde: BioNema

 

Vinkit ennaltaehkäisevään torjuntaan

Päästyäsi vihdoin eroon harsosääskistä on luonnollista että haluat varmistaa että nämä pysyvät poissa myös jatkossa. Ei ole olemassa varmoja takeita siitä etteikö tällaista voisi tapahtua uudelleen, mutta pitämällä hyvää huolta kasveista ja käyttämällä oikeanlaista multaa voit estää ja pienentää riskiä.

Tarkistuslista: Torju harsosääskiä jo etukäteen

• Huolehdi että multa saa kuivua riittävästi kastelujen välillä, erityisesti kuivuutta kestävillä kasveilla. Harsosääsket munivat mielellään kosteaan multaan. Vältä kasvien liikakastelua.
• Kastele alusvadille. Pintamulta säilyy kuivana ja harsosääsket eivät pidä ruukkua hyvänä munimispaikkana, eivätkä asetu ruukkuun asumaan. Ruukkukasvien juuret pystyvät silti imemään vettä alakautta, ruukun pohjasta. Varmista aina että ylimääräinen kasteluvesi ei jää seisomaan aluslautaselle.
• Huolehdi ruukun hyvästä salaojituksesta. Voit esim. lisätä mullan sekaan perliittiä, vermikuliittiä, biohiiltä tai ruukkusoraa.
• Voit vielä varmistaa että harsosääski ei pidä ruukkua mieluisana munintapaikkana levittämällä mullanpintaan kerros vermikuliittia tai hiekkaa.
• Käytä sisäkasveille tarkoitettua, hyvin maatunutta kompostimultaa. Harsosääsket eivät pidä hyvin maatunutta kompostimultaa kovin houkuttelevana, sillä ne syövät orgaanisia, huonosti maatuneita kasvinosia. 

VINKKEJÄ PUUTARHURILTA
Miriam Gysling, joka työskentelee puutarhurina ja Plantagenin asiakaspalvelussa. Miriamin sydäntä lähellä ovat ruukkukasvit, erityisesti kaktukset ja köynnösvehkat.
 

Lisää vinkkejä ja ohjeita

• Huonekasvien tuholaiset – näin pääset niistä eroon

Kysy puutarhureiltamme Askarruttaako kysymykset koskien kodin kasveja, viljelyä tai puutarhaa? Puutarhurit ja muut kasviasiantuntijamme auttavat sinua mielellään! Lähetä kysymykset meille ja osallistu foorumiin Kysy Plantagenilta.