Koristearonia

Koristearonia on suosittu pensas pohjoisella pallonpuoliskolla, ja sitä kasvatetaan Itä-Aasiassa, Venäjällä, Euroopassa ja tietysti myös Pohjois-Amerikassa, josta se on kotoisin. Pohjoismaissa koristearoniaa kasvatetaan yleensä yksittäisenä koristekasvina tai osana pensasryhmää tai -aitaa, mutta muualla maailmassa sitä viljellään marjojen takia.

Marjat Pensaat Aitakasvit

Tieteellinen nimi (Latinankielinen nimi): Aronia x prunifolia
Heimo: Ruusukasvit (Rosaceae)

Koristearonian kasvatusvinkkejä ja hoito-ohjeita

Todella kestävänä ja vaatimattomana kasvina koristearonia ei juuri hoitoa kaipaa. Toki se muiden kasvien tapaan hyötyy huomiosta, varsinkin jos toiveissa on runsas kukinta ja reilu marjasato.

Koristearonian leikkaaminen

Leikkaaminen saa pensaan kehittämään uusia oksia, ja vanhimmat oksat kannattaakin poistaa vuosittain niin, että koko pensas uusiutuu noin viiden vuoden aikana. Poistettavat vanhimmat oksat kannattaa leikata noin 15 cm:n korkeudelta maanpinnasta. Sopiva leikkausaika on heinä-syyskuussa.

Koristearonian istutus

Koristearonia kannattaa istuttaa syksyllä kosteaan maahan. Kaiva pensaalle kookas kuoppa, jotta juuret mahtuvat levittäytymään. Siten pensas juurtuu hyvin ja pääsee kasvamaan rehevästi täyteen kokoonsa eli noin kaksi metriä korkeaksi.

Kestävä ja marjoiltaan maukas pensas

Sitkeä koristearonia on kauneimpia vaihtoehtoja näyttäviin pensasryhmiin ja korkeahkoihin pensasaitoihin. Voimakaskasvuisena ja helppohoitoisena se on suosittu kasvi sekä suuressa osassa Suomea että yleisemminkin, varsinkin pohjoisella pallonpuoliskolla.

Pitkäikäinen koristearonia kasvaa kohtalaisen nopeasti. Se viihtyy monenlaisissa maalajeissa ja kestää lisäksi erinomaisen hyvin kuivuutta. Toisin sanoen kyseessä sekä kaunis pensas puutarhan koristeeksi että kasvi, joka kestää kaikenlaisia sääolosuhteita.

Kesän ihanan valkoinen kukinta ja raikkaan vihreät lehdet vaihtuvat syksyllä voimakkaan punaisiin ja oransseihin ruskanväreihin. Monelle koristearonian viehätys piilee kuitenkin ennen kaikkea sievissä marjatertuissa, jotka koristavat pensasta myöhään syksyyn. Parkkihappoisten marjojen maku vaihtelee lajikkeittain, ja ne sisältävät runsaasti terveydelle hyödyllisiä aineita. Marjoja voidaan toki syödä sellaisenaankin, mutta yleensä niitä suositellaan erilaisiin hilloihin, hyytelöihin ja mehuihin. Marjat ovat lintujen mieleen, mutta ne yleensä löytävät sadon vasta myöhään, joten voit hyvin ehtiä keräämään marjat ennen niitä.

Koristearoniaa arvostetaan myös viehättävän valkoisen kukinnan ja kiiltävän, syksyllä upean ruskanvärin saavan lehdistön ansiosta.

Lyhyesti

Tekee sinimustia marjoja, joissa on paljon B-, C- ja E-vitamiinia.
Kestävä pensas, jota voidaan kasvattaa suuressa osassa maata vyöhykkeillä I–V.
Saatavilla on viisi erilaista lajiketta, joiden marjojen koko vaihtelee.
Marjat värjäävät voimakkaasti, ja niitä voidaan käyttää muun muassa lankojen värjäämiseen.
Koristearonia tuotiin Eurooppaan jo 1800-luvulla, mutta Suomeen vasta 1980-luvulla.
Julkisistutuksissa paljon käytetty pensas kestävyytensä takia.