Pioni
Pionien sukuun kuuluu noin 30 lajiketta niin monivuotisia varpukasveja kuin yrttejäkin. Pionille on ajan myötä kertynyt useita imartelevia lempinimiä, kuten ”kukkien kuningas”.

Tieteellinen nimi (Latinankielinen nimi): Paeonia
Heimo: Pionikasvit
Pensaspioni, ruohovartinen pioni ja hybridi
Kaikki pionit kuuluvat Paeonia-sukuun, mutta ne jaetaan kolmeen alalajiin: pensaspioneihin, ruohovartisiin pioneihin ja hybrideihin.
- Pensaspionit
Kiinasta kotoisin olevia pensaspioneja kutsutaan myös puuvartisiksi pioneiksi. Niiden puisen rungon pintaa peittää kaarna. Pensaspioni myös pudottaa lehtensä syksyisin.
On olemassa useita erilaisia pensaspioneja, ja niiden kukat voivat olla valkoisia, roosanvärisiä, keltaisia tai punaisia. Hyvin hoidettu pensaspioni voi kasvaa yli kahden metrin korkuiseksi. Tunnetuimpiin pensaspionilajikkeisiin kuuluvat kiinanpensaspioni sekä punainen ja keltainen nuokkupensaspioni.
- Ruohovartiset pionit
Ruohovartiset pionit ovat peräisin Euroopasta ja Aasiasta tai Pohjois-Amerikan länsiosista. Euroopassa kasvaa muiden muassa tillipioni, Aasiassa puolestaan kiinanpioni ja Pohjois-Amerikan länsiosissa elävät Paeonia brownii ja Paeonia california, joiden oikeasta suvusta käydään keskustelua – pionien sijaan ne saattavat kuulua todellisuudessa jouluruusujen Helleborus-sukuun. Kyseistä kahta lajiketta kasvatetaan vain marginaalisen vähän. Aasialaisten ja eurooppalaisten lajien joukossa taas on useita jalostettuja hybridejä.
- Hybridit
Nykyään useimmat pionit ovat niin kutsuttuja hybridejä, eli eri luonnonvaraisten lajikkeiden risteymiä. Suosituimpia luonnonvaraisia pioneja ovat vuoripioni ja kiinanpioni.
Suomessa kasvatetaan esimerkiksi myös tarhapionia, vuoripionin ja turkinpionin risteytystä, jota kutsutaan myös ”köyhän miehen ruusuksi”. Sitä on kasvatettu Suomessa jo pitkän aikaa, ja sitä pidetään jo miltei vanhana perinnekasvina.
Suosittu Sarah Bernhardt -pioni
Yleinen Euroopassa ja Aasiassa
Pionit kasvavat osissa Aasiaa ja Eurooppaa ja paikoin myös Pohjois-Amerikassa. Pionilla on kauniit ja näyttävät valkoiset, roosat, punaiset tai keltaiset kukat. Sitä käytetään pääasiassa kodin koristekasvina, vaikka sen juurilla on myös lääkitseviä vaikutuksia.
Eri käyttötapoja koristekasvista lääkekasviksi
Pionia on kasvatettu niin koristekasvina kuin monipuolisten lääkitsevien ominaisuuksiensakin vuoksi. Siitä tuli suosittu koristekasvi Pohjoismaissa 1600-luvulla, mutta sitä käytettiin lääkekasvina jo keskiajan lopulla. Etenkin epilepsiaa on lääkitty pionin juurella, pionietikalla, pionivedellä ja pionin siemenillä jo antiikin ajoilta lähtien.
Pionin istuttaminen
Voit istuttaa pionin mihin vuodenaikaan tahansa, mutta parasta olisi istuttaa pioni syksyllä. Etelä-Suomessa paras istuttamiskuukausi on lokakuu, mutta hieman pohjoisemmassa suotuisin aika on elokuun lopussa tai syyskuun alussa.
Jos talvi ja kylmät ilmat ehtivät tulla, on istutus parempi lykätä kevääseen – paitsi jos olet jo ehtinyt ostaa pionit kotiisi. Siinä tapauksessa istutus on aina parempi vaihtoehto, vaikka olosuhteet eivät olisikaan täydelliset. Pioni tarvitsee lämpimän kauden jälkeen kylmää, jotta siemenet pääsevät lepotilastaan.
Pionit kannattaa suojata talveksi kuorikatteella tai kuivilla lehdillä, jotka voi kiinnittää maahan peittämällä ne havuilla. Siten matalat kasvit selviävät kylmyydestä.
Kasvattaminen ruukussa siemenistä
Täytä ruukku puolilleen kompostisekoituksella, jossa on yhtä paljon puutarhakompostia ja karkeaa hiekkaa. Lisää sitten hieman turvetta. Lapioi ruukkuun seuraavaksi multaa ja kylvä siemenet siihen. Täytä ruukku lopuksi hiekalla tai mullalla.
Pionimukuloiden istuttaminen – tee näin
Valmistele kukkapenkkisi ennen pionimukuloiden istuttamista.
- Valitse aurinkoinen paikka. Kaiva auki 40–50 cm syvä ja yhtä leveä alue.
- Voit parantaa maan pitkäaikaista laatua sekoittamalla siihen hieman luujauhoa.
- Vältä lannoitteen kaatamista aivan kasvien juureen, mutta voit lisätä pienen määrän hyvin poltettua lantaa kasvien ympärille.
- Aseta pionimukulat sitten maahan noin 5–6 cm:n syvyyteen. Varmista, että mukulan ”silmä” katsoo ylöspäin ja että mukulan kaikki osat ovat suunnilleen yhtä syvällä.
- Jos istutat useita pioneja ryhmään, sopiva etäisyys kasvien välillä on noin 80–100 cm. Jos sen sijaan istutat perennoja, jätä etäisyyttä 100–150 cm:n verran.
- Varmista, että vesi pääsee valumaan kasvien luota hyvin pois, jotta kukkapenkkiin ei kerry ajan mittaan liikaa vettä.
Uudelleenistutus
Kun olet istuttanut pionit ja ne kasvavat hyvin, niiden kannattaa antaa olla paikoillaan. Jos nimittäin pioneja siirretään, ne voivat lopettaa kukkimisen, vaikka ne eivät vahingoittuisikaan siirrettäessä. Sen sijaan voit jakaa kasvin ja istuttaa jaetut kappaleet uudelleen. Tee se kaivamalla ylös juuripaakku, jonka haluat jakaa. Varmista, että juuripaakun joka osassa on ”silmiä” eli silmuja. Anna jaetun juurakon kuivua hieman ennen kuin istutat sen uudelle paikalleen. Paras aika jakamiseen on syksyllä.
Lannoittaminen
Pioni ottaa lannoitteen ravinteet talteen uloimmilla silmuillaan. Älä siksi levitä lannoitetta lähemmäs kuin 20 cm:n päähän kasvin keskipisteestä. Keväällä tai kukinnan aikaan voit antaa pioneille hieman luujauhoa tai hyvin hajoavaa lehmänlantaa, niin ne saavat sopivasti ylimääräistä ravinnetta seuraavaksi vuodeksi. Sirottele niitä kasvin ympärille maahan, ei liian lähelle kasvia. Muuten pionin juurakko saattaa vahingoittua. Vältä antamasta pionillesi liikaa typpipitoista lannoitetta.
Pionien hoito
- Pionit tarvitsevat päivässä joitakin aurinkoisia tunteja mutta viihtyvät muuten hieman varjoisammassa paikassa.
- Pionit viihtyvät multavassa, savisessa, syvässä ja hyvin läpäisevässä kasvualustassa.
- Kastele pionejasi huolellisesti istuttamisen yhteydessä. Liian kuivassa nuput eivät puhkea.
Kiinnostavaa pionitietoa
- Pioni voi kasvaa 60 cm:stä jopa 2,5 metrin korkuiseksi.
- Kukkien koko vaihtelee 4 cm:stä aina 30 cm:iin – ja joskus ne kasvavat jopa tätäkin suuremmiksi.
- Pioneilla on viidentyyppisiä kukkia: yksinkertaisia, puolikerrottuja, kerrottuja, japanilaisia ja vuokkomaisia.
- Pionin juuret ovat paksut ja mukulamaiset.
- Pionisukuun kuuluvat tarhapioni, pensaspioni, tillipioni, munkinpioni, kiinanpioni, ruusupioni ja silkkipioni.
- Kesällä pioni kerää ravinteita suureen juurakkoonsa.
Syventävää tietoa: Pionien historia
Kiinassa pioneja on viljelty vähintään 1 500 vuoden ajan niiden lääkitsevien ominaisuuksiensa vuoksi. Koristekasvina pionia on sen sijaan kasvatettu vuodesta 600 jKr. alkaen. Alkuaikoina pensaspionia sai viljellä vain keisarillisissa puutarhoissa. Sitä kutsuttiin kukkien kuninkaaksi, mikä kertoo paljon pionin silloisesta arvostuksesta.
Pioni saapui Eurooppaan vuonna 1789, jolloin sitä istutettiin Englantiin, Royal Botanic Gardens -puutarhaan. Siitä lähtien pionit alkoivat levitä ympäri maanosaa. Erityisesti ranskalaiset viljelijät olivat innokkaita luomaan uusia eurooppalaisen vuoripionin ja kiinanpionin risteytyksiä. Pionit pääsivät toden teolla suosioon Pariisissa vuonna 1824 pidetyn näyttelyn ja siellä pidetyn Edualis Superba -pionia käsittelevän esitelmän myötä.
Kreikassa pionista on kuitenkin olemassa mainintoja jo ajalta ennen kuin sitä tiedetään kasvatetun Aasiassa. Filosofi ja luonnontieteilijä Theofrastos mainitsi pionin elinaikanaan noin vuosien 370 ja 285 eKr. välillä. Uskotaan, että hänen tuntemansa lajikkeet olivat vuoripioni ja munkinpioni.
Osta pioneja
Löydät erilaisia, eri värisiä ja eri kokoisia pioneja tietenkin Plantagenista. Valmistaudu vierailuusi myymälässämme tutustumalla perennavalikoimaamme. Kaudesta riippuen saatavilla on myös kauniita pioneja leikkokukkina ihaniin kukkakimppuihin aseteltaviksi.
Lue lisää
Tutustu lannoitteisiin >>
Plantagenin lannoitekoulu >>
Plantagenin multakoulu >>