Pioni

Tieteellinen nimi (Latinankielinen nimi): Paeonia 
Heimo: Pionikasvit

Pensaspioni, ruohovartinen pioni ja hybridi

Kaikki pionit kuuluvat Paeonia-sukuun, mutta ne jaetaan kolmeen alalajiin: pensaspioneihin, ruohovartisiin pioneihin ja hybrideihin.

• Pensaspionit
  Kiinasta kotoisin olevia pensaspioneja kutsutaan myös puuvartisiksi pioneiksi. Niiden puisen rungon pintaa peittää kaarna. Pensaspioni myös pudottaa lehtensä syksyisin.
  
  On olemassa useita erilaisia pensaspioneja, ja niiden kukat voivat olla valkoisia, roosanvärisiä, keltaisia tai punaisia. Hyvin hoidettu pensaspioni voi kasvaa yli kahden metrin korkuiseksi. Tunnetuimpiin pensaspionilajikkeisiin kuuluvat kiinanpensaspioni sekä punainen ja keltainen nuokkupensaspioni.
   
• Ruohovartiset pionit
  Ruohovartiset pionit ovat peräisin Euroopasta ja Aasiasta tai Pohjois-Amerikan länsiosista. Euroopassa kasvaa muiden muassa tillipioni, Aasiassa puolestaan kiinanpioni ja Pohjois-Amerikan länsiosissa elävät Paeonia brownii ja Paeonia california, joiden oikeasta suvusta käydään keskustelua – pionien sijaan ne saattavat kuulua todellisuudessa jouluruusujen Helleborus-sukuun. Kyseistä kahta lajiketta kasvatetaan vain marginaalisen vähän. Aasialaisten ja eurooppalaisten lajien joukossa taas on useita jalostettuja hybridejä.
   
• Hybridit
  Nykyään useimmat pionit ovat niin kutsuttuja hybridejä, eli eri luonnonvaraisten lajikkeiden risteymiä. Suosituimpia luonnonvaraisia pioneja ovat vuoripioni ja kiinanpioni.
  
  Suomessa kasvatetaan esimerkiksi myös tarhapionia, vuoripionin ja turkinpionin risteytystä, jota kutsutaan myös ”köyhän miehen ruusuksi”. Sitä on kasvatettu Suomessa jo pitkän aikaa, ja sitä pidetään jo miltei vanhana perinnekasvina.

Suosittu Sarah Bernhardt -pioni

Yleinen Euroopassa ja Aasiassa

Pionit kasvavat osissa Aasiaa ja Eurooppaa ja paikoin myös Pohjois-Amerikassa. Pionilla on kauniit ja näyttävät valkoiset, roosat, punaiset tai keltaiset kukat. Sitä käytetään pääasiassa kodin koristekasvina, vaikka sen juurilla on myös lääkitseviä vaikutuksia.

Eri käyttötapoja koristekasvista lääkekasviksi

Pionia on kasvatettu niin koristekasvina kuin monipuolisten lääkitsevien ominaisuuksiensakin vuoksi. Siitä tuli suosittu koristekasvi Pohjoismaissa 1600-luvulla, mutta sitä käytettiin lääkekasvina jo keskiajan lopulla. Etenkin epilepsiaa on lääkitty pionin juurella, pionietikalla, pionivedellä ja pionin siemenillä jo antiikin ajoilta lähtien.

Pionin istuttaminen

Voit istuttaa pionin mihin vuodenaikaan tahansa, mutta parasta olisi istuttaa pioni syksyllä. Etelä-Suomessa paras istuttamiskuukausi on lokakuu, mutta hieman pohjoisemmassa suotuisin aika on elokuun lopussa tai syyskuun alussa.

Jos talvi ja kylmät ilmat ehtivät tulla, on istutus parempi lykätä kevääseen – paitsi jos olet jo ehtinyt ostaa pionit kotiisi. Siinä tapauksessa istutus on aina parempi vaihtoehto, vaikka olosuhteet eivät olisikaan täydelliset. Pioni tarvitsee lämpimän kauden jälkeen kylmää, jotta siemenet pääsevät lepotilastaan.

Pionit kannattaa suojata talveksi kuorikatteella tai kuivilla lehdillä, jotka voi kiinnittää maahan peittämällä ne havuilla. Siten matalat kasvit selviävät kylmyydestä.

Kasvattaminen ruukussa siemenistä

Täytä ruukku puolilleen kompostisekoituksella, jossa on yhtä paljon puutarhakompostia ja karkeaa hiekkaa. Lisää sitten hieman turvetta. Lapioi ruukkuun seuraavaksi multaa ja kylvä siemenet siihen. Täytä ruukku lopuksi hiekalla tai mullalla.

Pionimukuloiden istuttaminen – tee näin

Valmistele kukkapenkkisi ennen pionimukuloiden istuttamista.

1. Valitse aurinkoinen paikka. Kaiva auki 40–50 cm syvä ja yhtä leveä alue.
2. Voit parantaa maan pitkäaikaista laatua sekoittamalla siihen hieman luujauhoa.
3. Vältä lannoitteen kaatamista aivan kasvien juureen, mutta voit lisätä pienen määrän hyvin poltettua lantaa kasvien ympärille.
4. Aseta pionimukulat sitten maahan noin 5–6 cm:n syvyyteen. Varmista, että mukulan ”silmä” katsoo ylöspäin ja että mukulan kaikki osat ovat suunnilleen yhtä syvällä.
5. Jos istutat useita pioneja ryhmään, sopiva etäisyys kasvien välillä on noin 80–100 cm. Jos sen sijaan istutat perennoja, jätä etäisyyttä 100–150 cm:n verran.
6. Varmista, että vesi pääsee valumaan kasvien luota hyvin pois, jotta kukkapenkkiin ei kerry ajan mittaan liikaa vettä.

Uudelleenistutus

Kun olet istuttanut pionit ja ne kasvavat hyvin, niiden kannattaa antaa olla paikoillaan. Jos nimittäin pioneja siirretään, ne voivat lopettaa kukkimisen, vaikka ne eivät vahingoittuisikaan siirrettäessä. Sen sijaan voit jakaa kasvin ja istuttaa jaetut kappaleet uudelleen. Tee se kaivamalla ylös juuripaakku, jonka haluat jakaa. Varmista, että juuripaakun joka osassa on ”silmiä” eli silmuja. Anna jaetun juurakon kuivua hieman ennen kuin istutat sen uudelle paikalleen. Paras aika jakamiseen on syksyllä.

Lannoittaminen

Pioni ottaa lannoitteen ravinteet talteen uloimmilla silmuillaan. Älä siksi levitä lannoitetta lähemmäs kuin 20 cm:n päähän kasvin keskipisteestä. Keväällä tai kukinnan aikaan voit antaa pioneille hieman luujauhoa tai hyvin hajoavaa lehmänlantaa, niin ne saavat sopivasti ylimääräistä ravinnetta seuraavaksi vuodeksi. Sirottele niitä kasvin ympärille maahan, ei liian lähelle kasvia. Muuten pionin juurakko saattaa vahingoittua. Vältä antamasta pionillesi liikaa typpipitoista lannoitetta.

Pionien hoito

1. Pionit tarvitsevat päivässä joitakin aurinkoisia tunteja mutta viihtyvät muuten hieman varjoisammassa paikassa.
2. Pionit viihtyvät multavassa, savisessa, syvässä ja hyvin läpäisevässä kasvualustassa.
3. Kastele pionejasi huolellisesti istuttamisen yhteydessä. Liian kuivassa nuput eivät puhkea.

Kiinnostavaa pionitietoa

• Pioni voi kasvaa 60 cm:stä jopa 2,5 metrin korkuiseksi.
• Kukkien koko vaihtelee 4 cm:stä aina 30 cm:iin – ja joskus ne kasvavat jopa tätäkin suuremmiksi.
• Pioneilla on viidentyyppisiä kukkia: yksinkertaisia, puolikerrottuja, kerrottuja, japanilaisia ja vuokkomaisia.
• Pionin juuret ovat paksut ja mukulamaiset.
• Pionisukuun kuuluvat tarhapioni, pensaspioni, tillipioni, munkinpioni, kiinanpioni, ruusupioni ja silkkipioni.
• Kesällä pioni kerää ravinteita suureen juurakkoonsa.