Auta puutarhan pölyttäjiä ja paranna satoa

Suurin osa kasveistamme tarvitsee pölyttäjien apua. Pölyttäjät ovat ratkaiseva linkki ympäristöketjussa ja ne auttavat parantamaan satoa ja luomaan uusia kasveja, jotka vuorostaan tuottavat happea, sitovat hiilidioksidia ja lopulta hajoavat mullaksi.

Miksi pölyttäjien määrä vähenee

Hyönteisten häviämiseen on monia syitä. Elinympäristöjen tuhoutuminen, monokulttuurit (suuret alueet, joilla viljellään vain yhtä kasvilajia), kasvi- ja hyönteismyrkyt, ilmastonmuutos sekä valosaasteet eli kaikenlaiset valoa tuottavat lähteet.

Tutkijoiden mukaan pölyttäjät saattavat kuolla sukupuuttoon sadan vuoden päästä, jos ongelmia ei ratkaista. Jo nyt noin neljäkymmentä prosenttia Euroopan hyönteisistä on uhanalaisia.

Onneksi voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa hyönteisten oloihin. Se on sekä helppoa että hauskaa.

Moniviljele

Ehdottomasti tärkein keino edistää kimalaisten, mehiläisten, perhosten, kärpästen ja kovakuoriaisten elämää on viljellä mahdollisimman monia erilaisia kasvi- ja kukkalajeja. Eri hyönteiset pitävät nimittäin eri kasvilajeista.

Istuta jalostamattomia lajikkeita, jotka tuoksuvat voimakkaasti ja jotka tuottavat runsaasti siitepölyä ja mettä. Eri muodot ja värit ovat tärkeitä, sillä hyönteisten maku ja mieltymykset ovat erilaisia. Esimerkiksi pitkäkärsäiset kimalaiset tai mehiläiset pitävät pitkistä ja kapeista kukista, kuten virnoista, härkäpavuista ja apiloista. Päiväperhosten mieleen ovat runsaasti mettä tuottavat kukat, jotka ovat liilan tai punaisen sävyisiä. Tällaisia kukkia ovat esimerkiksi isomaksaruoho, jättiverbena, päivänhatut ja syyssyreeni.

Myös kärpäset ovat tärkeitä, joten niitä ei kannata unohtaa. Niille mieleisiä lajikkeita ovat muun muassa kärsämöt, kukkaporkkana ja kehäkukat. Kehäkukat vetävät puoleensa myös luonnonvaraisia mehiläisiä. Testeissä 70 prosenttia mehiläisistä valitsi mieluummin kehäkukan kuin jonkun muun kasvin. Valitsitpa millaisia kukkia tahansa, sijoita ne tuulelta suojaisaan paikkaan ja aurinkoon.

Moniviljely ei tarkoita sitä, että kukkapenkin täytyisi olla sekamelska. Kukat voi hyvin istuttaa ryhmiin, sillä silloin myös pölyttäjät löytävät helpommin suosikkinsa. Myös niityn perustaminen on hyvä idea, sillä niittyjen määrä on vähentynyt huomattavasti viime vuosisadan aikana. Osa pölyttäjistä on erikoistunut niittykukkiin, eivätkä selviä ilman niitä.

Så gynnar du pollinerarna Viljele mahdollisimman paljon erilaisia, erivärisiä ja erimuotoisia kukkia. Istuta sekä kapeita ja pitkiä että lyhyitä kukkia. Suosi mielellään myös perinteisiä jalostamattomia lajikkeita, jotka tuoksuvat. Vältä kerrottuja kukkia, sillä useimpien hyönteisten on vaikea päästä niihin.   Viljele luonnonmukaisesti, äläkä käytä kasvimyrkkyjä. Vaikka myrkyt eivät suoraan tappaisikaan hyönteisiä, ne voivat häiritä niiden lisääntymis- tai suunnistuskykyä.   Tarjoa vettä matalalta lautaselta, johon hyönteiset eivät voi hukkua. Aseta lautanen kukkapenkin lähelle.   Huolehdi siitä, että tarjolla on kukkivia kasveja aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Esimerkiksi keväällä krookuksia ja sipulikasveja ja syksyllä isomaksaruohoa, astereita ja jättiverbenaa.   Sammuta valot. Mieti tarkkaan, onko ulkovalaistus tarpeellinen yöllä, sillä monet yöllä liikkeellä olevat hyönteiset harhailevat valonlähteiden ympärillä, pökertyvät ja kuolevat.

 

Vettä ja asuinsijoja

Lämpiminä päivinä pölyttäjille kannattaa tarjoilla vettä matalalta lautaselta. Pidä huoli siitä, ettei lautanen ole liian syvä, sillä muuten hyönteiset voivat hukkua. Pohjalle voit laittaa esimerkiksi soraa. Aseta vesilautanen kukkien lähelle.

Myös mehiläishotelli, hiekkakasa maamehiläisille, perhospönttö tai kimalaispesä voivat houkutella pölyttäjiä puutarhaasi. Monet hyönteiset arvostavat myös lahonneita vanhoja puita, oksakasaa tai rikkaruohoja. Esimerkiksi nokkoset ovat hyviä munimispaikkoja useille perhosille.

Ruokaa vuoden ympäri

Huolehdi siitä, että pölyttäjillä on ruokaa, esimerkiksi kukkivia sipuleita, heti talvilevon jälkeen ja että kukkivia kasveja on saatavilla koko kasvukauden ajan myöhäiseen syksyyn asti. Monet hyönteiset tankkaavat ravintoa talvilepoa varten ja tarvitsevat silloin lisäenergiaa. Myöhään kukkivia kasveja ovat esimerkiksi asterit, jättiverbenat ja isomaksaruoho.

Sammuta yövalaistus

Ulkovalaistus kannattaa sammuttaa yöksi, sillä monet hyönteiset, kuten yöperhoset, suunnistavat kuunvalon mukaan ja häiriintyvät valosta niin paljon, että ne pökertyvät ja kuolevat muutaman tunnin kuluttua harhailtuaan valonlähteen ympärillä. Saksassa on havaittu, että joka kesä kuolee 100 miljardia hyönteistä autojen valojen takia. Pimeys on rentouttavaa niin meille ihmisille kuin pölyttäjillekin.

Muista myös istahtaa nauttimaan ja katselemaan hyönteisiä vaikkapa aurinkotuoliin kesän koittaessa. Jokainen hyönteinen on oma ainutlaatuinen yksilönsä.

Muutamia pölyttäjien kukkivia suosikkeja Mehiläiset raita ja paju apila purasruoho laventeli salvia kehäkukka ruiskaunokki karhunvatukka omena Kimalaiset virnat apila keltamaite pavut ja herneet rohtomesikkä Perhoset syyssyreeni timjami tuoksuköynnöskuusama punakukkaiset ohdakkeet mäkimeirami laventeli

KIRJOITTAJA
Liselotte Roll, toimittaja ja kirjailija, joka on julkaissut useita luontoa, eläimiä ja viljelyä käsitteleviä kirjoja ruotsiksi.
(Kuva: Sandra Birgersdotter Ek)
 

Lue lisää

• Lue lisää pölyttäjistä
• Lue lisää kimalaisista