Kirjolehti

Tieteellinen nimi (latinaksi): Caladium 
Heimo: Vehkakasvit (Araceae) 

Kirjolehti ei ole syyttä noussut tämän hetken trendikkäimpien kasvien joukkoon. Sen sydämenmuotoiset ja värikkäinä hehkuvat ohuet lehdet ja niiden vihreinä, valkoisina, vaaleanpunaisina ja punaisina vaihtelevat kuviot luovat vaikuttavan vastakohdan kodin perinteisemmille viherkasveille  

Yksi asia on kuitenkin hyvä pitää mielessä: kirjolehden kasvineste saattaa aiheuttaa ärsytystä, joten pidä kasvi lasten ja lemmikkieläinten ulottumattomissa. 

Kirjolehden hoito-ohjeet

Kirjolehti upeine lehtineen tarjoaa ihasteltavaa keväästä syksyyn, ja asettuu sen jälkeen muutaman kuukauden talvilevolle. Kasvi tarvitsee vaihtelevaa huolenpitoa vuodenajasta riippuen, ja se onkin tästä syystä kasviharrastajien erikoissuosikki. Jos maltat antaa kirjolehden uinua rauhassa talviuniaan, se herää keväällä eloon vaikuttavalla tavalla.

Missä kirjolehti viihtyy parhaiten?

Kevät ja kesä ovat kirjolehden kulta-aikaa. Trooppisena kasvina se viihtyy parhaiten valoisassa, kosteassa ja lämpimässä ympäristössä, joka muistuttaa mahdollisimman paljon trooppista ilmastoa.

• Valo
  Kirjolehti viihtyy kevyessä varjossa, mutta tarvitsee runsaasti epäsuoraa valoa säilyttääkseen kirkkaat värinsä. Vältä suoraa auringonvaloa, joka voi polttaa kasvin ohuet lehdet. Kirjolehti kannattaa sijoittaa esimerkiksi hieman syvemmälle huoneeseen tai pohjois- tai itäikkunalle.
• Lämpötila
  Kirjolehti viihtyy normaalissa huoneenlämmössä eli noin 20–24 asteessa. Ylimääräinen lämpö auttaa kasvia itämään uudelleen talven jälkeen.
• Ilmankosteus
  Kirjolehdelle sopii parhaiten kostea ilma. Sumuta sen lehtiä haalealla vedellä pari kertaa viikossa. Voit myös asettaa kasvin viereen vesilasin tai muun vettä täynnä olevan astian tai hankkia ilmankostuttimen. Kirjolehti ei viihdy kuivassa ilmassa, joten älä sijoita sitä takan, lämpöpumpun tai lämpöpatterin läheisyyteen.

Kirjolehden kastelu

Kirjolehti pitää tasaisesta kosteudesta, eikä sen multa saisi kuivahtaa kasvukauden aikana. Kastele kirjolehteä haalealla vedellä 2–3 kertaa viikossa keväisin ja kesäisin. Trooppiset kasvit eivät pidä kylmästä vedestä, joten varmista, että vesi on haaleaa.

Suosittelemme kirjolehdelle altakastelua. Kastele kasvia aluslautaselle, jos se kasvaa ruukussa, jonka pohjassa on reikä. Muussa tapauksessa kaada vesi suojaruukkuun. Anna veden imeytyä hetken aikaa ja kaada sen jälkeen ylimääräinen vesi pois.

Kirjolehdelle sopiva multa ja lannoitteet

Kirjolehti viihtyy hyvin salaojitetussa mullassa. Suosittelemme tavallista kukkamultaa. Jotta multa olisi ilmavampaa ja kuohkeampaa, sen joukkoon voi sekoittaa neljäsosan perliittiä.

Kun kasvi kasvaa isommaksi, voit antaa sille lisää ravinteita, jotta kasvu jatkuisi. Lisää nestemäistä kasviravinnetta kasteluveden joukkoon joka kolmas viikko.

Kirjolehden talvehtiminen

Kirjolehti lakastuttaa lehtensä syksyllä päivien lyhentyessä. Tämä on täysin normaalia mukulakasveille, jotka tiputtavat lehtensä ja säilövät energiansa mukuloihin talven ajaksi herätäkseen jälleen henkiin kevätauringon myötä. 

Jos haluat nauttia kirjolehden kauniista lehdistä hieman pidempään syksyllä, voit koettaa pidentää sen kasvukautta kasvivalon avulla. 

Kun kirjolehden lehdet ovat kuihtuneet, kasvin on aika päästä talvilevolle. Voit talvettaa mukulat mullassa tai ilman multaa.

Kirjolehden talvetus ilman multaa

Lopeta kirjolehden kastelu, kun sen lehdet alkavat syksyllä lakastua. Leikkaa kasvista lehdet pois sitä mukaa kun ne kuihtuvat. Noin kuukauden kuluttua voit kaivaa kasvin mukulat esiin kuivasta mullasta ja leikata niistä juuret ja jäljellä olevat varret. Kuivata mukuloita huoneenlämmössä muutaman viikon ajan ja laita ne sitten paperipussiin, jossa on myös hieman perliittiä. Sijoita paperipussi kuivaan, pimeään ja viileään, mutta huomioi, että lämpötila ei saa laskea alle 15 asteen. 

Kirjolehden talvetus mullassa

Voit myös antaa kirjolehden mukuloiden talvehtia mullassa. Sijoita ruukku viileään ja melko pimeään, ja kastele sitä niukasti. Tunnustele ruukun painoa aika ajoin. Jos ruukku on kevyt, voit kastella kasvia sen verran, että multa muuttuu aavistuksen kosteaksi. Jos ruukku tuntuu painavalta, kasvia ei tarvitse kastella lainkaan.

Kirjolehden uudelleenistutus keväällä

Istuta mukulat keväällä hyvin salaojitettuun multaan, noin 2–4 cm:n syvyyteen. Jos olet talvettanut kasvin mullassa, mukulat kannattaa vaihtaa uuteen ravinteikkaampaan multaan. Sekoita mullan joukkoon perliittiä, jotta kasvualusta olisi kuohkea ja ilmava. Mukulat tarvitsevat lämpöä herätäkseen eloon ja alkaakseen itää. Mullan tulisi olla vähintään 20-asteista, joten sijoita kasvi lämpimään tilaan tai lämpömaton päälle.

Kirjolehden lisääminen

Kirjolehti lisääntyy muodostamalla uusia sivumukuloita kasvukauden aikana. Irrota mukulat toisistaan ennen talvilepoa, niin saat uusia mukuloita kevääksi - ja uusia kirjolehtiä joka vuosi.

Tavallisimmat ongelmat

Jos kirjolehden lehdet alkavat nuokkua kasvukauden aikana, kasvi on luultavasti saanut liian vähän vettä. Toisin kuin useat muut viherkasvit, kirjolehti ei pidä siitä, että sen multa kuivahtaa kastelukertojen välissä. Pahimmassa tapauksessa se tulkitsee kuivuuden merkiksi talven tulosta ja valmistautuu talvilevolle kesken kasvukauden.

Kirjolehti ei kärsi kovin usein tuholaisista, mutta useimpien kasvien tavoin se voi saada kimppuunsa lehtikirvoja tai vihannespunkkeja. Niiden karkottamiseksi riittää yleensä, kun suihkutat kasvin lehdille ympäristöystävällistä saippualiuosta.

Lue lisää: 
Huonekasvien tuholaiset – näin pääset niistä eroon

Lisätietoa kirjolehdestä

• Kirjolehti on kotoisin Etelä-Amerikan sademetsistä.

• Kirjolehden mukulat arvioidaan niiden koon mukaan. Mitä suurempi mukula, sitä laadukkaampi se on. Isosta mukulasta kasvaa enemmän ja suurempia lehtiä kuin pienestä mukulasta.

• Kirjolehti on läheistä suku toiselle trendikkäälle kasville, alokasialle.

• Kirjolehteä on olemassa yli 1 000 nimettyä lajiketta, jotka eroavat toisistaan väriyhdistelmien ja lehtien kuvioinnin kautta.  

Kirjolehti – tutustu valikoimaamme 

VINKKEJÄ PUUTARHURILTA
Miriam Gysling, joka työskentelee puutarhurina ja Plantagenin asiakaspalvelussa. Miriamin sydäntä lähellä ovat ruukkukasvit, erityisesti kaktukset ja köynnösvehkat.
 

Lisää vinkkejä ja ohjeita

• Näin onnistut uuden kasvin kanssa