Kirvat – harrastajaviljelijän vitsaus

Kirvoja on kaikissa puutarhoissa. Ne imevät ravintoa kasvien lehdistä ja heikentävät niiden hyvinvointia. Jos kirvojen määrä on todella suuri, ne voivat tuhota kukinnan ja sadon. Lue tästä, miten voit torjua kirvoja kestävin keinoin.

Haittaeläin

Kirvalajeja on satoja jo pelkästään Pohjoismaissa, ja useat lajit voivat saada useita poikasia päivässä. Aina lisääntymiseen ei edes tarvita urosta, sillä joissain tapauksissa naaraat voivat synnyttää itsensä klooneja ilman hedelmöittymistä. Osa kirvoista on siivekkäitä, ja ne voivat lentää uusiin kasveihin. Näin kirvat voivat vallata hetkessä suurenkin alueen.

Kirvat luovat nahkansa kasvaessaan aikuisiksi ja vaaleat toukkanahkat jäävät lehdille. Kirvat viihtyvät parhaiten nuorissa versoissa ja lehtien alapinnoilla. Jos kasvin lehdet ovat kääriytyneet rullalle, kirva on suihkuttanut siihen myrkkyä, mikä estää kasvia kasvamasta.

Sienitautien riski

Sen lisäksi, että kirvat heikentävät kasveja imemällä niistä ravintoa, ne jättävät jälkeensä tahmeaa ulostetta eli sokeripitoista mesikastetta. Ilmassa leijuvat sieni-itiöt tarttuvat niihin helposti, ja kasvi voi saada sienitaudin, esimerkiksi nokihärmän.

Jotkut muurahaislajit pitävät makeasta mesikasteesta ja lypsävät sitä kirvoista. Vastapalveluksena muurahaiset suojelevat kirvoja petohyönteisiltä, kuten leppäkertuilta. Vaikka kirvat aiheuttavatkin harmia viljelijälle, on olemassa useita keinoja niiden vähentämiseksi.

Suosi petohyönteisiä

Kirvojen määrän rajoittamiseksi on tärkeää puuttua niiden invaasioon aikaisessa vaiheessa. Suosi niiden luonnollisia vihollisia, kuten leppäkerttuja, isopihtihäntiä, kätköpistiäisiä, verkkosiipisiä ja kirvaleijonia (harsokorentojen toukkia), sillä nämä kaikki syövät massoittain kirvoja.

Jos puutarhassa on petohyönteisiä, kirvat ovat harvoin ongelma. Petohyönteiset taas pitävät monimuotoisuudesta.

Viljelemällä useita erilaisia kasveja ja kukkia luot ympäristön, joka suosii kirvojen vihollisia. Kirvat eivät niissä viihdy, sillä ne pitävät monokulttuurista eli monimuotoisuuden vastakohdasta.

Kun isolla pinta-alalla kasvaa vain yhtä kasvilajia, kirvoilla on saatavana suosikkiravintoaan yllin kyllin. Kannattaa siis sekoittaa eri lajeja reippaasti kukkapenkkeihin ja kasvimaalle.

Toinen tapa suosia petohyönteisiä on laittaa niille pesä. Leppäkerttuhotelleja voi ostaa ja pihtihäntäiset piiloutuvat mielellään kostutettuun rullattuun sanomalehteen. Aseta petohyönteisten houkuttimet ja pesät lähelle kirvayhdyskuntaa, niin ne lähtevät pian ajojahtiin.

Vahvat ja terveet kasvit

Kirvat asettuvat mielellään heikkoihin kasveihin, joten on tärkeää pitää kasvit hyvinvoivina ja vahvoina, jolloin ne pystyvät suojautumaan hyökkäyksiltä. Lannoita ja kastele kasveja säännöllisesti. Kuivuneet taimet houkuttelevat enemmän kirvoja, sillä niissä on suurempi sokeriliuospitoisuus. Siksi kirvat ilmestyvät paikalle, kun ulkona on kuivaa.

Luonnonmukaiset menetelmät

Hyönteismyrkkyä ei kannata käyttää kirvoihin, sillä myrkky tappaa samalla myös petohyönteiset, kirvojen viholliset. Kestää kauan ennen kuin muut hyönteiset palaavat myrkytyksen jälkeen, mutta kirvat voivat lisääntyä nopeasti uudelleen ja niiden määrä voi olla entistä suurempi. Kirvat siis lisääntyvät entistä enemmän, jos niistä yrittää päästä eroon hyönteismyrkyllä. Sama koskee myös esimerkiksi hyttysiä ja useita tuhohyönteisiä.

Itse tehty nokkosvesi on hellävaraisempi keino ja silti tehokas. Kasvien terveysvesi, joka käy kirvojen, mansikan harmaahomeen, mansikkapunkin ja karviaishärmän nitistämiseen.

Näin valmistat nokkosvettä:

Kerää ämpärillinen nokkosia ja lisää päälle vettä niin, että ne peittyvät. Anna seistä 1–2 vuorokautta välillä sekoittaen.
Laimenna seos ennen käyttöä: 10 litraan vettä lisätään 1 litra nokkosvettä.

Voit myös nipistää kirvat kuoliaiksi käsin tai ruiskuttaa kovalla paineella vettä niiden päälle, jolloin ne tippuvat maahan petohyönteisten ruoaksi. Kirvojen kansoittamat alueet on joskus myös mahdollista leikata pois. Esimerkiksi härkäpavussa kirvayhdyskunnat viihtyvät kasvin yläosassa.

Myös kasveihin laitettavat liimanauhat ovat kätevä keino kirvojen torjuntaan.

7 vinkkiä: Kirvojen torjuminen

Suosi petohyönteisiä istuttamalla mahdollisimman paljon erilaisia kasveja. Esimerkiksi kehäkukat, tilli ja siankärsämö ovat suosittuja.
Suihkuta kasvit nokkosvedellä, kasvien terveysvesi, joka nitistää kirvat ja samalla vahvistaa ja lannoittaa kasveja.
Huuhtele kirvat vesisuihkulla. Tämä voi toimia, jos puutarhassasi on runsaasti petohyönteisiä, jotka voivat syödä kirvat niiden pudottua suihkutuksen jälkeen maahan.
Nipistä kirvat kuoliaiksi sormilla tai rullaa kasvi vaatteille tarkoitetulla tarrarullalla.
Leikkaa kirvojen kansoittamat osat pois kasvista, jos se on mahdollista ilman kasvin vahingoittamista.
Harkitse muurahaisten poistamista, jos niillä on pesä kirvojen läheisyydessä, sillä ne suojelevat kirvoja.
Hanki hyötyeläimiä. Kasvihuoneissa, viljelytunneleissa ja suljetuissa tiloissa voit käyttää ostettuja hyötyhyönteisiä, kuten harsokorentoja, kirvojen loispistiäisiä ja äkämäsääskiä. Voit tietenkin päästää näitä hyötyhyönteisiä myös puutarhaan, mutta ne saattavat lähteä tiehensä.

Kirvat ovat luonnollinen osa puutarhaa, joten ihan kokonaan niistä on vaikea päästä eroon. Ainutlaatuisen lisääntymiskykynsä ansiosta niitä todennäköisesti esiintyy silloin tällöin, mutta onneksi ne on helppo saada kuriin.

KIRJOITTAJA
Liselotte Roll, toimittaja ja kirjailija, joka on julkaissut useita luontoa, eläimiä ja viljelyä käsitteleviä kirjoja ruotsiksi.
(Kuva: Sandra Birgersdotter Ek)