Permakulttuuri – puutarha ja viljely sopusoinnussa luonnon kanssa

Permakulttuurista on viime vuosina tullut suosittu viljelymenetelmä, mutta se ei kuitenkaan ole uusi keksintö. Jo vuonna 1978 tasmanialainen biologi Bill Mollison julkaisi oppilaansa David Holmgrenin kanssa teoksen «Permaculture One – A Perennial Agriculture for Human Settlements».

Kirja oli menestys ja puhutteli monia, sillä se esitteli kestävän viljelymenetelmän, joka kaiken lisäksi edusti myös ajatusta oikeudenmukaisemmasta yhteiskunnasta.

Inspiraatiota sademetsistä

Mollison perusti osan menetelmästä omiin kokemuksiinsa Australian sademetsistä. Tie kohti uutta viljelymenetelmää ei kuitenkaan ollut suora. Mollison työskenteli muun muassa leipurin oppipoikana, merimiehenä ja turkismetsästäjänä ennen kuin kiinnostui viljelystä ja ekologiasta.

Mitä permakulttuuri oikeastaan on?

Menetelmän ideana on jäljitellä luonnon omaa toimintaa sen monimuotoisuutta arvostaen. Tarkoitus on välttää luonnon kuluttamista niin paljon kuin mahdollista. Periaatteena on jäljitellä luonnon omia prosesseja puutarhassa.

Suunnitteleminen on tärkeä osa permakulttuuria, jossa huomioidaan erityisesti se, miten aurinko-, vesi- ja tuulienergiaa voidaan kerätä ja varastoida. Keskiössä on myös veden tehokkaampi hyödyntäminen. Esimerkiksi patojen rakentamisesta tai veden valumisen viivyttämisestä voi olla hyötyä kasveille ja eläimille.

Permakulttuurin eettisiin periaatteisiin kuuluvat myös ajatukset oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta ja viljelyresurssien reilusta jaosta.

Metsäpuutarhat

Metsäpuutarhat ovat merkittävässä roolissa permakulttuurissa. Metsässä kasvit kasvavat eri kerroksissa, jotka muodostuvat puista, pensaista ja aluskasvillisuudesta. Myös puutarhassa voi olla samanlaista kerroksellisuutta. Siellä kerrokset koostuvat hedelmäpuista, marjapensaista ja perennoista, jotka voivat olla myös syötäviä.

Metsäpuutarhan tarkoituksena on jäljitellä metsää, mutta tuottaa kuitenkin mahdollisimman suuri sato mahdollisimman pienellä työpanoksella. Kun metsäpuutarha on kasvanut täyteen mittaansa, se hoitaa käytännössä itse itsensä – ja kustannukset ovat todella alhaiset.

Viljely ja permakulttuuri – ei koskaan paljasta maata

Kateviljely, luonnollinen viljelykierto ja monimuotoisuus hyödyttävät luontoa ja maaperää. Luonnossa näkee harvoin esimerkiksi paljasta maata ja siksi sitä vältetään permakulttuurisessa viljelyssä. Sen sijaan käytetään esimerkiksi kateviljelyä, joka edistää tervettä maaperän mikroelämää ja korkeita ravintopitoisuuksia.

Kateviljely tarkoittaa myös sitä, että kasvijätteet hyödynnetään ja kastelua tarvitaan vähemmän. Myös eläimillä, kuten kanoilla, ankoilla, kaneilla, lampailla ja porsailla on tärkeä rooli lannoittamisessa, laiduntamisessa ja tuhohyönteisten torjunnassa.

Kateviljely – helppo menetelmä, joka rikastuttaa maaperää >>

Vinkkejä metsäpuutarhaan

• Villinä taimet kasvavat eri korkuisiksi ja erilaisissa yhdistelmissä, joten jäljittele tätä metsäpuutarhassa huomioimalla kasvien kerroksellisuus sekä korkeat, keskikokoiset ja matalat kasvit.
• Anna kasvien kasvaa sellaisissa yhdistelmissä, jotka edistävät niiden kasvua. Yhdistä esimerkiksi yhdessä viihtyvät kasvit tai istuta varjosta pitävät kasvit korkeampien aurinkoa rakastavien kasvien alle.
• Puutarhaan kannattaa istuttaa perennoja ja itsekylväytyviä kasveja, jotka vaativat vähemmän huolenpitoa kuin yksivuotiset kasvit.
• Edistä ja arvosta monimuotoisuutta. Erilaiset kasvit ja eläimet hyödyttävät toisiaan.
• Kateviljele ja vältä paljasta maata.

Vinkkejä perennoista ja itsekylväytyvistä kasveista metsäpuutarhaan

• lipstikka
• isomaksaruoho
• kumina
• mangoldi
• piparjuuri
• raparperi 
• pillisipuli
• karhunlaukka
• parsa
• saksankirveli
• mustajuuri

Monivuotiset vihanneskasvit – helppohoitoisia ja mielenkiintoisia >>

Viljelyalueet 

Permakulttuurissa puutarha jaetaan eri alueisiin, joiden lähtökohtana on yleensä talon sijainti ja alueet, joilla liikutaan eniten. Esimerkiksi vihannesten viljelyalue kannattaa sijoittaa lähelle keittiötä, jolloin sieltä on helppo poimia vihanneksia.  Kannattaa ottaa huomioon myös mikroilmasto, veden saanti ja miten eri kasvit vaikuttavat toisiinsa. Viljelypaikan edellytykset vaikuttavat ratkaisevasti sen käyttöön.

Permakulttuuri on luonnonmukainen viljelymuoto ja sen lisäksi myös filosofia. Jos haluat syventyä tarkemmin näihin monipuolisiin ajatuksiin ja periaatteisiin, aiheesta on kirjoitettu useita kirjoja. Alkuun pääset tutustumalla Bill Mollisonin teokseen «Permaculture One».  

KIRJOITTAJA
Liselotte Roll, toimittaja ja kirjailija, joka on julkaissut useita luontoa, eläimiä ja viljelyä käsitteleviä kirjoja ruotsiksi.
(Kuva: Sandra Birgersdotter Ek)
 

Lue lisää

Woodland – tuo metsä puutarhaan