Viljely hiekkaisessa maaperässä

Hiekka sitoo lämpöä hyvin ja kasvin juuret läpäisevät maa-aineksen helposti, mutta vesi ja ravinteet valuvat siitä läpi. Tämä tekee hiekasta hieman hankalan kasvualustan, mutta oikeilla keinoilla hiekan hyviä ominaisuuksia voidaan hyödyntää ja saavuttaa loistava sato. Mitä sanoisit esimerkiksi yli kahdestakymmenestä kilosta porkkanoita yhdeltä viljelylavalta? Se on täysin mahdollista oikealla tekniikalla.

Tunnettu hiekkaviljelijä Nils Åkerstedt on viljellyt hiekassa jo yli neljäkymmentä vuotta. Metodi syntyi, kun Åkerstedt oli muuttanut uuteen taloon ja istutti muutaman tomaatinsiemenen rakennushiekkaan, peitti sen tuoreella leikatulla ruoholla ja havaitsi että ne kasvoivat erinomaisesti. Tulokset olivat niin vakuuttavat, että hän päätyi kehittämään menetelmää yhdessä ystävänsä Ivar Millkvistin kanssa. Ilmenikin, että viljely hiekkaperäisessä maassa soveltuu moneen, mm. kesäkukille, perennoille, kaalille, tomaateille ja juureksille. Lisäksi menetelmä vaikuttaa ehkäisevän maan köyhtymistä.

Hiekkaviljelyn hyötyjä

• Rikkaruohot eivät viihdy hiekassa ja ne harvat, jotka juurtuvat siihen, on helppo perata pois. 
• Arat kasvit selviävät talvesta paremmin koska juuret eivät vety kosteassa maaperässä ja hiekka eristää multaa paremmin roudalta talvella.
• Hiekka on halpaa.
• Hiekkaa on helppo kaivaa.
• Juuret kaivautuvat helposti hiekkaan ja juurekset säilyttävät muotonsa.

Hiekkaviljelyn haittoja

Ravinteet eivät sitoudu hiekkaan tehokkaasti ja vesi läpäisee hiekan helpommin kuin mullan. Siksi hiekkaviljelyssä ravinteiden saanti tulee varmistaa orgaanisella aineksella kuten ruoholla tai kasvinlehdillä. Maatuessaan ne vapauttavat ravinteita, joita hiekkaan istutetut kasvit tarvitsevat.

Näin viljelet hiekassa

Paras tapa viljellä hiekkaan on käyttää viljelylaatikoita, jotka ovat noin 30cm korkeita. Mikäli kasvatat persikoita, viikunoita tai viinirypäleitä kasvihuoneessa, tulee laatikon korkeus olla vähintään 60cm. 

Viljelylaatikon pohja vuorataan pahvilla, mikä estää mahdolliset juuririkkaruohot, ja täytetään hiekalla. Käytettävä hiekka ei ole tavallista hiekkalaatikohiekkaa vaan karkempi sekoitus (0-8mm hiekanjyvät). Tätä kutsutaan myös täytehiekaksi tai salaojitussoraksi.

Hiekkapohja peitetään aluksi 5cm:n kerroksella ruohoa tai lehtisilpulla ja kastellaan runsaasti lannoitenesteellä, esimerkiksi nokkosvedellä. Viljeltäville kasveille voi antaa alkusysäyksen vuoraamalla istutuskohta mullalla.

Lue myös:
Viljele ilmastoviisaasti – valmista itse lannoitevettä

Kun kasvit ovat kasvaneet oraalle, lisätään uusi kerros vihersilppua. Tällä kertaa lisätään 10cm:n kerros. Tämä toistetaan vielä toisen kerran sesongin aikana.

Koska vesi läpäisee hiekan helposti, tulee kasvustoa kastella säännöllisesti, vähintään kolme kertaa viikossa.

Seuraavina vuosina riittää yksi 10cm kerros ruoho- tai lehtisilppua kaudessa takaamaan riittävän ravinteen saannin.

Mikäli viljelet kasveja, jotka vaativat paljon ravinteita, voi tarvittaessa täydentää nokkosvedellä tai muulla lannoitevedellä. Tarkoitus on, että kasvualustan ravinnepitoisuus kasvaa ajan kanssa. Siksi on hyvä miettiä mihin sen sijoittaa.

Vaihtoehtoisia keinoja haasteellisessa maanperässä viljelyyn

Hiekkaviljelyä on hauska kokeilla ja käytännöllistä heille, joilla alusta on kovaa savea tai muuten viljelylle haastava kasvualusta, koska hiekkaviljely laatikossa on maan päällä. Monet vihannekset viihtyvät hiekkaisessa maaperässä, esimerkiksi herneet ja purjo. Mikäli sinulla on rakennushiekkaa tontilla, voit helposti kokeilla hiekkaviljelyä.

KIRJOITTAJA
Liselotte Roll, toimittaja ja kirjailija, joka on julkaissut useita luontoa, eläimiä ja viljelyä käsitteleviä kirjoja ruotsiksi.
(Kuva: Sandra Birgersdotter Ek)
 

Lue lisää

• Paranna kovaa savimaata ja ravintoköyhää hiekkamaata
• Kateviljely – helppo menetelmä, joka rikastuttaa maaperää